sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Polvi on hyvä!

Reilu viikko sitten ajeltiin Ruun kanssa jälleen kerran Nokialle ja vietettiin siellä ke-pe. Torstai-perjantai oli koirien fascia manipulaation kaksi viimeistä koulutuspäivää ja anti oli kyllä niin hyvä! Vaikutukset koiran kireyksiin, jumeihin, liikkuvuuteen ja asentovirheisiin on vaan niin paljon tehokkaampaa mihinkään muuhun käsittelyyn verrattuna. Ja tästä on ollut myös suuri apu Ruun polven kuntoutumisessa. 




Ruu ei ole kurssilla muuten aikaa viettänyt, paitsi viimeisenä päivänä otin sen sinne mukaan, että ehdittäisiin nopeammin päivän päätteeksi Eläinystäväsi Lääkäri- klinikalle. Josta oli tavoitteena päästä mahdollisimman reippaasti takaisin kotiin kuumepotilaiden luokse. Kurssilla Ruu makasi pöydän alla omalla pedillä hyvin kiltisti paria luvatonta vaeltamista lukuunottamatta. Ajatus voi harhautua näemmä kilteimmälläkin tapauksella.


Kurssilla saattoi olla jonkun mielestä vähän tylsää...

Klinikalla sitten tuttuun ja totuttuun tapaan Juha-sedän hyppysiin. Ja polvi on hyvä! Jumpat on edistyneet eli polven hallinta on parantunut ihan reippaasti. Lihaskireydet on pysyneet aisoissa. Ja ennen kaikkea polvi siis tuntui myös Juhan sormiin paremmalta. Aika mahtava juttu. Lupaa heltisi melkeinpä mihin vain tekemiseen. Voi onnea! Samalla polvee tuikattiin vielä viimeinen piikki PRP:tä. 
Kiitos ell Juha Kallio ja Eläinystäväsi Lääkäri- klinikka!

Jännästi alkoi kutkutella taas tokonkin treenaaminen. Ennen kaikkea suuntasin katseet jo syksyyn ja lintumetsiin. Kesään ja nome-kokeisiin. Yritetään aloittaa tavoitteellisempi kunnon kohottaminen. 

En oikein tiedä vielä mitä tokon kanssa teemme. Polvi sen kenties kestäisi ihan hyvin, mutta onko se järkevää? Mitään suurta treenirupeamaa ei ainakaan ole tulossa. Olemme tässä lajissa mahdollisesti siinä pisteessä mihin voimme yltää, enkä tiedä jaksanko edes yrittää enempää. Lajissa on ne omat kuormitustekijänsä ja kun mieli halajaa ennen kaikkea tuonne metsästyspuuhiin niin kannattaako? Mutta toisaalta siinä parhaassa fiiliksessä on kokeessa niin ihanaa. Ajattelin, että jos kävisi katsomassa missä jamassa liikkeet on ja miettisi sitten mitä tekee. En tiedä. Eiköhän se tässä ajan kanssa selviä.

Tuossa Puttaalla taannoin vierailtaessa oltiin laskevan auringon aikaan lenkillä. Ja nyt tuli "Se Kuva" meistä, minusta ja Ruusta. Tässä on kaikki niin kohdallaan. Ihan kaikki. <3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti