Takapakkia

Viime viikko oli suoraan sanottuna sellainen, että olisi voinut olla olematta kokonaan. Meillä mentiin takapakkia monessakin asiassa.

Miukun rautatuki lähti irti tiistai-iltana irti. Ylempi pinna, joka meni siis reisiluuhun kiinni, oli lähtenyt kokonaan irti. Syy tuntematon. Olen melko varma, että pinna on saattanut irrota jo aivan alussa, kun Miuku oli todella hankala potilas. Mietinkin silloin, että kestääkö kehikko moista raivoamista. Hoitotoimenpiteiden aikana olen ollut katsovinani, että pinna olisi tullut ulospäin, mutta ajatellut sitten, että kuvittelen vain. No en kuvitellut.

Miuku oli onneksi rauhallinen, vaikka varoi ja ontui jalkaa enemmän. Tilannetta hankaloitti vielä se, että jouduin itse olemaan paljon poissa kotoa. Alkuun päätimme mennä seuranta linjalla, mutta kun pääsin käymään kotona ja näkemään tilanteen, halusin viedä Miukun kontrolliin. Alempi pinna tuntui vaivaavan yksinään paikoillaan ja Miukun kävely oli paljon huonompaa. Murtumakohta vaikutti ihan hyvälle, mutta polven kohdalla ei kaikki mielestäni ollut hyvin. Soitin eläinlääkärille ja hän sai meille ajan seuraavalle päivälle eli torstaille. Onneksi Aki pääsi käymään Tampereella. Miuku laitettiin Ruun isoon häkkiin, jonka pehmustimme/suojasimme kattoa lukuun ottamatta. Siellä kissa makaili ihan tyytyväisen oloisena. Kunhan muu palvelu pelasi.

Eläinlääkäri totesi Miukun murtuman pysyneen ehjänä ja uudisluutakin oli ehtinyt muodostua hyvin. Tilanne oli jopa niin hyvä, että jalkaan ei asennettu enää minkäänlaisia ylimääräisiä tukia. Kunhan emme päästäisi Miukua ponnistamaan tai hyppäämään, sitä murtuma ei välttämättä vielä kestäisi. Murtumaa huolestuttavampaa on Miukun polvet. Olen tiennyt, että ne ovat hyvin löysät ja se näkyy nyt. Murtuneen jalan lihaksisto on heikentynyt, jonka vuoksi polvi pääsee luksoitumaan pois paikoiltaan hankaloittaen kävelyä. Aika näyttää mitä tälle tilanteelle tapahtuu. Toivotaan, että lihakset vahvistuisivat ja polven käyttö normalisoituisi. Toivotaan todella. Kiitän jälleen tutuksi tullutta Tampereen eläinklinikkaa akuutissa tilanteessa. Kiitos!

Tällä hetkellä tilanne on ihan hyvä. Kävelyssä näkee, ettei polvi ole kunnossa, mutta muuten tilanne on ns. hallinnassa. Tänään tulee kolme viikkoa täyteen leikkauksesta. Murtuma paranee varmasti, polven tilanne on vielä arvoitus. Miuku on oma ihana itsensä, kertoilee mitä kuuluu ja kuka käskee. Pihalle neiti eniten haluaisi.

Tikrut ja koirat voi hyvin. Viime viikko oli tosiaan sen verran raskas, ettei olla treenattu tai tehty mitään. Ei olisi ollut mahdollistakaan. Ruukin täytti jossain kohtaa 8kk, mutta nyt jäi strategiset mitat saamatta. Piips on oireillut lonkkaansa, jonka vuoksi ollaan totaalisesti rauhoitettu ja rajoitettu menoa. Tuntuisi auttaneen. Jospa se elo tästä asettuisi ja asiat järjestyisi. Toivotaan näin!