Olen ilmoittanut meidät Ruun kanssa paikallisen yhdistyksen WT-koulutukseen, joka on suunnattu avoimen luokan koirille. Ensinnäkin on varmaan parempi puhua ohjatusta treenistä ja toisekseen en ole varma onko kyse alokas tasosta vai avoimesta. Porukka jaettiin kahtia tason mukaan mikä sinänsä on hyvä, mutta jos tehdään kuitenkin vain alokastason treeniä niin viekö se meitä eteenpäin? Noh, ehkä näin on kuitenkin hyvä kun otetaan huomioon pitkä pitkä saikku/treenitauko. Kouluttajana/opettajana toimii Pasi Pöppönen.
Koulutukseen kuuluu kolme kertaa ja ensimmäinen oli nyt menneenä torstaina Ankeriasjärvellä. Teemana maltti ja markkeeraus. Koirakoita kaikkiaan muistaakseni 11 ja tehtiin alkuun porukassa häiriö treeniä. Oltiin kahdessa rivissä, n. 10m etäisyydellä toisistamme naamat vastakkain. Markkeerausheitot tuli vuorotellen molempien rivien taakse ja hakea sai se koirakko, jonka rintamasuunta oli damiin päin. Piti siis kestää taakse tulleita heittoja sekä ohi juoksevia tai vierestä lähteviä koiria. Homma meni meidän osalta hirmuisen hienosti, muistuttelin välillä paikallaolosta, ei karkaamisia, ei vinkumista ei epätoivottua käyttäytymistä. Omalla vuorolla Ruu haki damin varmasti talteen, hieno!
Toisessa porukkatreenissä oltiin samassa rivissä, heitto tuli vain n. 10m päähän metsän rajaan. Heiton jälkeen piti kääntyä ympäri ja heittäjä piilotti damin niin, ettei sitä silmillä voinut havaita. Koiran piti siis käyttää nenää ja oikeasti olla kartalla tippumispaikasta. Tehtävä oli monelle yllättävän haastava ja useampi koira paineli metsään. Ruu markkeerasi taas tosi hienosti, etsi pienen hetken alueelta ja hyvä palautus. Rivissä malttoi myös tosi hyvin, ei vinkumisesta tietoakaan. Hommaan tuhrautui vain aika lailla aikaa, kun osan kanssa harjoitusta piti hioa enemmänkin, joten kävelytin tai seuruutin Ruuppaa siinä ajan kuluksi ja kuumenemisen välttämiseksi. Pysyipähän samalla lihakset lämpiminä.
Lopuksi tehtiin vielä yksilötehtävä vuorotellen. Tuli kaksoismarkkeeraus, joista piti hakea se ensimmäisenä heitetty. Tämän jälkeen tuli heitto samaan paikkaan, mutta pitikin hakea se toisena heitetty dami. Näin edettiin useamman heiton kanssa ja matkaa pidennettiin aina välillä. Sanoin Ruulle aina ensin "muista", jonka jälkeen käänsin vain hieman sen rintamasuuntaa sinne, mistä dami piti oikeasti hakea. Toimi hirmuisen hyvin, olin aika yllättynyt. Tämmöistä kun ei olla aikaisemmin tehty... Markkeeraukset tuli aina samaan paikkaan, joka kuitenkin ehkä helpotti tehtävää sopivasti.
---
Tänään käytiin sitten tuolla lähipellolla ja ajatuksena tehdä linjaa eri paikoissa sekä sivusuuntien vahvistusta. Keksin siinä pellolla tarpoessani, että tehdään myös linja pienehköön metsäsaarekkeeseen, jossa lähihaku.
Ensin kuitenkin linja aika korkeassa ruohossa, matkalla kuivuneita koiranputkia siellä sun täällä ja targetti näkyi huonosti. Matkaa 20-30m. Hieman vasemman kautta, mutta perille saakka. Tämän jälkeen kävin lähettämässä tälle metsäsaarekkeelle, etäisyys n. 20m. Eteni tosi tosi hyvin, mutta tehtävä ei noin muuten oikein auennut pienelle koiralle. Eikä sitä käy syyttäminen. =) Ei siis osannut lähteä etsimään laajemmalta, oli hieman hämillään koko tehtävästä. Menin ohjaamaan ihan vierestä ja vaikka dami löytyikin, on tätä kyllä tehtävä erikseen. Lähihakua ei olla harjoiteltu tarpeeksi. Otin toisenkin damin ylös samantien ja ohjasin läheltä. En haluaisi käyttää samaa käskyä kuin hakuruutuun, joten aloin nyt ajamaan sisään pilli-ääntä ohjaamisessa. Jospa se siitä?
Tämän jälkeen käytiin hakemassa vielä toinen dami ekalta linjalta, mutta lähetin pykälän kauempaa niin, että tuli ojan ylitys heti alkuun ja ojassa kasvoi matalaa puskaa, joiden läpi piti mennä. Ruu yritti ensin taas hyvin lievästi, mutta kuitenkin selvästi vasemman kautta, jossa olisi ollut tarjolla hieman helpompi kohta pusikon ylittämiseen. Otin takaisin ja lähetin uudestaan ja ihan helposti se pääsi kyllä yli kohdasta, josta pitikin. Eteni nyt suoraan ja hienosti targetille saakka.
Sitten toinen linja, joka oli jätetty matkalle. Sinne viistosti ja kohde oli leveämmän ojan toisella puolella. Kohde näkyi taas huonosti, mutta koira eteni hienosti ja suoraan! Väliin opeteltiin taas lähihakua samasta saarekkeesta ja sen jälkeen taas toinen dami edelliseltä linjalta. Hieno!
Viimeinen suoralinja pellon alkupäässä, metsän rajaan ja sinnekin vinosti pellon sarkaan nähden ja kohde näkyi äärimmäisen huonosti. En itsekään nähnyt varmasti, oliko targetti juuri siinä mihin koiran aioin lähettää...heh...=) Ja Ruu eteni varmasti! Olisiko linjoihin tullut nyt jonkinlaista varmuutta? Etenee sen 30-40m luottavaisesti maltin kanssa suoraan ja saapuu kohteelle. Kiva, jos tämä pitäisi paikkaansa ihan oikeasti. Targettia Ruu ei tainnut tajuta edes paikan päällä, nosti ihmettelevää katsetta minuun pillityksestä huolimatta. Alkoi sitten kuitenkin etsiä ja sai sieltä damin ylös. Toiselle lähetykselle ensin häiriömarkkeeraus, jonka jälkeen linjalle ja sieltä dami. Markkeeraus löytyi myös hienosti. Hienoa hienoa!
Lopuksi vielä niitä sivusuuntien vahvistamista. Targetit pellon reunaa myötäillen ja molemmat näkyivät tällä kertaa selvästi. Neljä damia molemmissa suunnissa. Vasen suunta tuntuu ehkä helpommalta, sinne Ruu hakee katsetta heti kun alan vihjaamaan suunnasta. Oikealle piti vähän houkutella ja kehuin kovasti, kun se käänsi katsettaan oikeaan suuntaan. Ensiksi lähetys n. 5m etäisyydeltä, molemmista suunnista vuorotellen kaksi damia. Sitten siirryin ihan metsänreunaan, etäisyyttä reilu 10m ja loput kaksi damia molemmista suunnista. Tämä oli nyt se tarkoituksenmukainen helppo treeni, varmat onnistumiset. Hyvä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti