Iitun poismenosta on nyt kulunut 3,5v aikaa. Ensimmäiseen kahteen vuoteen ei koiranpennun hankinta käynyt edes mielessä. Sitten ystävän kautta tuli positiivisella tavalla puolitosissaan painostusta ottaa nopealla päätöksellä pentu, mutta aika ei ollut tuolloin vielä valmis. Tästä seurasi kuitenkin se, että ajatus pennusta ei ollut enää täysin mahdoton.
Pitihän sitä vielä prosessoida ajatuksen tasolla paljon, mutta samalla aloin pikkuhiljaa kurkistella millaisia käyttölabbisten yhdistelmiä olisi suunnitteilla. Tätä kesti useita kuukausia. Eikä oikein löytynyt sitä sopivaa. Ja sitten tuli yhdistelmä, josta olisin ottanut pennun, mutta en saanutkaan. Uusi kokemus tämäkin ja johan avartui käyttölabbisten tilanne. Parhaimmat ovat jo menneet "tiskin alta".
 |
| Pikkuinen Ruu |
Sitten siihen rinnalle nousi beauceron, että entä jos ottaisikin sellaisen? On vain yksi paikka (no kaksi eri kasvattajaa, mutta yhteistyö hyvin tiivistä), josta tämän rotuisen koiran ottaisin, joten suuria taustaselvityksiä ei tarvittu. Toiset kasvattajat tunsin jo entuudestaan ja rodusta oli ajoittain ollut juttua ja koiriakin olin tavannut. Asia alkoi kiehtoa entistä enemmän. Ja kun tulevan nartun ensimmäinen pentue tutkittiin terveiksi, alkoi toisen pentueen suunnitelmat edetä. Ja tavattiin toiset kasvattajat sekä tämä tuleva narttu. Nyt tiedän, millainen beauceronin tulisi olla. Aivan ihana luonne.
Oli jo lähes varmaa, että meille tulee seuraavaksi beussi. Asiat oli sovittu. Kunnes ilmestyi yksi labbispentue. Tai nartusta olin ollut jo erittäin kiinnostunut aiemmin, mutta urosvalinnan varmistuttua yhdistelmä jotenkin kolahti vahvasti. Voi sitä pähkäilyn tuskaa! Sitten ynnäämään, että sopivat labbispentueet/kasvattajat ovat erittäin harvassa ja olisi ihanaa jatkaa metsästys/noutaja juttuja. Beussin saisin tulevaisuudessa "helpommin", koska on vain nämä kaksi kasvattajaa vaihtoehtoina. Ja sitten kävi lopulta niin, että näitä syntyneitä beussinpentuja oli sen verran vähän, että narttupentua ei riittänytkään meille. Ajattelin, että koko universumi on pennun hankintaa vastaan, kun kaikki tuntui menevän mönkään tavalla tai toisella.
 |
| Piips 4vkon ikäisenä |
Vielä sai jännittää, syntyisikö labbispentueeseen narttupentuja, joista "riittäisi" meille pentu. Lopulta pentuja syntyi seitsemän, joista narttuja 4 ja uroksia 3. Meille tulisi pentu!
"Pentu-projekti" on ollut kyllä pitkä, mutta toisaalta sen aikana ehti oikeasti ajatella asiaa ja valmistautua henkisesti uuteen lauman jäseneen. Ilahduttavaa oli huomata kokevansa prosessin aikana pettymyksiä, sillä ehkä se kertoo pennun olevan oikeasti tervetullut taloon, vaikka varsinaista pentukuumetta ei ole ollut missään vaiheessa.
Mutta tässä hän nyt lopulta on;
Brufinn Yazzy Queen
Kokonaisuudessaan pitkä, vaikea, hankala prosessi, johon mukaan mahtui vaikka kuinka paljon säätöä. Ajankohta pennulle on kaikkea muuta kuin helpoin ja pentueen isän nimikin on Kaaos.
Tästä syntyi ajatus, että pentu saa nimekseen hieman ironisesti Easy, suomalaisittain Iisi.
Easy tuli meille sijoituskoirana, eli jossain vaiheessa ehkä saa omiakin pentuja.
Easy kotiutui meille viime lauantaina, eli viisi päivää on yhteistä taivalta takana. Aika rauhalliselta tapaukselta vaikuttaa tässä vaiheessa, tuumailee ja ihmettelee. Eiköhän se vauhti siitä vielä kasva samaan tahtiin arjen haasteiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti