Easy 9kk

Taas laskin Easyn ikää persiilleen ja olin jo juhlimassa ensimmäisiä pyöreitä 10kk merkeissä, mutta vietetään nyt kuitenkin ensin 9kk etappi! Painoa oli 21,9kg ja korkeudessa on varmasti Ruun mitoissa ellei jopa yli. Ruu on mitattu rallikisoihin muistaakseni 49cm korkuiseksi, mikä oli aika yllättävää. Onkohan Muori seisonut laiskasti, koska en jaksa uskoa sen pitävän paikkaansa. Tai sitten vanhuus on tehnyt tehtävänsä. Mutta kyllä Easy ainakin 50cm on, ehkä sentin pari enemmänkin.

KUVA: RIIKKA NÄRÄ

Kuvassa Easy on hieman reilu 8kk. Takakorkeus on tasoittunut ja ihan kivalta se näyttää. 

Eletään pikkuhiljaa tammikuun loppua ja lunta ei ole käytännössä yhtään. Tamppautuneet kohdat ovat olleet jäässä, mutta kovaa vauhtia alkaa pihakin olemaan sula. Taivaalta on satanut vettä! Uskomatonta tähän aikaan vuodesta. Metsä on ollut onneksi pitkään sula ja tämä inspiroi tekemään Easylle ensimmäiset markkeeraukset dameilla, kypsässä 8,5kk iässä. Isäntä heitti ykkösmarkit, matka oli naurettavan lyhyt (jotain 20-30m), mutta kumpaakaan pudotuspaikkaa Easy ei pystynyt tarkasti näkemään. Se istui sivulla erittäin rauhassa, mutta myös erittäin valppaana. Markkeerasi hyvin ja löysi nopeasti. Juoksi perkeleen lujaa. Itse sähläsin toiselle noudolle lähetyksessä ja siinä tuli vähän säätöä, mutta Easy muisti silti hyvin pudotusalueen eikä epäröinyt lähdössä yhtään.

Lopputuloksena tälle on se, että Easy tykkää, osaa ja haluaa noutaa ja tuntuu, että vain taivas on rajana sille, mihin se voisi pystyä. Ohjaajasta on sitten loput kiinni. Seuraavat noudot pentu saa tehdä sitten joskus. Nyt jatketaan nometokolla ja harjoittelemme istumista rauhassa ja dameista luopumista. Opetellaan pillikäskyjä ja ehkä eteenmenon alkeita.

Easy 7kk

Tokossa taas olen huomannut monen monta asiaa, jotka olisi pitänyt tehdä toisin ja alkanut opettaa niitä uudestaan. Hohhoijaa. Esimerkiksi seuraamisen paikkaa aloin opettamaan uudestaan, perusasentoa samalla hieman taaksepäin ja perusasentoon tulemisen tekniikan haluan paremmaksi. Liikkeestä seisomiseen onnistuin opettamaan tuplapomput, joten siinäkin on kriteerit menneet uusiksi. Ruutuun menee niin lujaa etten saa sitä pysähtymään kuin ruudusta ulkona. Kerran tuli ekstempore kokeiltua voi-luokan kävelyt ja luoksetulo, kun olin ensin lähettänyt ruutuun. Sujui ihan hyvin.


KUVA: RIIKKA NÄRÄ



 Mutta yksi asia on PALJON parempi kuin jokin aika sitten ja se on tunnari! Minun nouto- ja namihullu pentuni on toden totta saanut juonesta kiinni. Saimme ystävältä lainaan purkkitelineen ja opetin ilmaisemaan oman kapulan ilman noutoa. Aluksi hyväksyin ilmaisuksi maahanmenon, koska se oli jäljeltä tuttu. Päädyin kuitenkin vaihtamaan sen pian kuonokosketukseen, koska se on tarkempi ja luultavasti myöhemmin liitettävä kapulan poiminta tulee luontaisemmin mukaan. Käsittämättömän helposti Easy tämän tajusi ja hyvin nopeasti pystyin jättämään purkit pois. Olen hämmentynyt, koska liike vaikutti melkein mahdottomuudelta saada ikinä opetettua.

Videolle otin mukaan ihka ensimmäisen tunnariyrityksen (vaikka ajattelin, etten ikinä kehtaa sitä julkisesti näyttää), koska suoritusten välillä on aika hurja ero. Ajattelin, että super pentuni osaisi tämän tuosta vain, mutta ei se sitten ihan niin mennytkään. Välissä tuli kokeiltua jos vaikka mitä, mutta aika epätoivoista oli noutohullun kanssa. Eli jos joku tuskailee toivottoman tunnarin kanssa, niin siitä on mahdollista päästä eteenpäin. Videoiden välillä on 6 viikkoa, ja jos olisin heti opettanut hajuerottelun, väli voisi hyvin olla vaikka 3 viikkoa.

Tokokoekin heitettiin ajatuksena tapetille helmikuun loppu puolelta. Easy olisi juuri ehtinyt sen 10kk täyttää. Periaatteessa sieltä kyllä varmasti tuloksen saisi, mutta hieman kauhistuttaa näin nuorella ja raakileella lähteä kokeeseen. Mutta sitten taas SM-kisoja varten pitäisi olla tulos alokkaasta ja nyt olisi koe lähellä, niin miksi ei? Mutta voihan olla, että juoksut tulee ja laittaa suunnitelmat uusiksi. Tai jos en nyt mene kokeeseen niin juoksut sotkevat sitten myöhemmin kuviot.
Mietitään mietitään...

 KUVA: RIIKKA NÄRÄ

Bc Koska ja Easy. Kaverukset ovat lähes samanikäisiä tulevaisuuden lupauksia.

Mörköjä Easy ei ole ihan hirveästi nyt nähnyt enää, mutta äänille puhisee kotona. Jonkun auton äänen kuulen minäkin joskus, mutta aina ei voi tietää, mikä on puhinan syynä. Useimmiten ei mikään. Hallillakaan ei puhku ja hauku enää niin paljon jos joku tulee ja menee ovesta.

Toisinaan ei sano enää mitään.

Muuten kotielämä on leppoisaa Pikku Koiran kanssa. Vielä se pentumaisesti jaksaa ja haluaa osallistua kaikkiin mahdollisiin leikkeihin mukaan ja tunkee väkisin niin lähelle kuin pystyy. Vähän pitää varoa, ettei rötkähdä vauvan päälle, koska todella tulee ihan niin kiinni ja lähelle kuin pystyy. Edelleen saan käteen kaikki mahdolliset tavarat lattialta ja joskus niitä mennään poikien leikkihuoneeseen ihan varastamalla varastamaan tuotavaksi. Onneksi Easy tuo ne kaikki minulle, koska esim. lego-osat ovat toisinaan hyvin hyvin pieniä ja helposti nieltävissä tai pureskeltavissa. Täytyisi varmaan käydä kylillä sen kanssa pitkästä aikaa ja näyttää elämää metsän ulkopuoleltakin...

Ihanaa, kun kotona on nuori harrastuskoiran alku ja pikku pikku koiranpentuvaihe on ohi!

Ihanaa ihanaa!

Easy on kyllä aivan sairaan mahtava otus! 

Easyläinen 7-8vkoa