torstai 3. huhtikuuta 2014

Ampumista, markkeerauksia, linjasulkeisia

WT-kisat lähestyy ja jännitys sen kuin kasvaa. On me treenattu, mutta miten sitä on taas tilanteessa, että on vain reilu kuukausi aikaa treenata ihan ajatuksen kanssa kokeisiin? Tokossa tämä toimi, joten jospa se olis meidän "spesiaali osaamista" sitten...;)

Ollaan vähintään kerran viikkoon saatu heittäjä ja päästy tekemään kunnon markkeerauksia. Kiitos Anskulle! Aika helppoja heittoja, mutta tarkoituksena onkin ollut saada itsevarmuutta ja onnistumisia, eikä onneksi yhtään damia ole jäänyt löytymättä.

Viime viikolla käytiin Marikan ja Tapsan luona Jämsässä ja saimme pienet treenit aikaiseksi, joissa ykkösasiana oli ampuminen. Paikkana soramonttu. Voi herrantähden miten se nostatti Pikkumustaa, hyvä kun pysyi lapasessa. Tehtiin hyvin yksinkertainen treeni, parityöskentelyä, ykkösmarkkeeraus 60m matkalla. Maastossa harvaa vaihtelevan korkuista mäntykasvustoa, jonne heittäjä pääsi hyvin piiloon eikä damitkaan jäänee ihan avaralle maalle. Oikealle jäi iso "hiekkakasa". Viuhti ensin ja Ruu nykäisi oikei urakalla, kun vieruskaveri lähti liikkeelle. Ja vielä vinkaisikin, mokoma. Omalla vuorolla Ruu vinkaisi pienesti lähtöön, mutta dami nousi hyvin. Seuraavilla kerroilla malttoi ja antoi Viuhtin lähteä hommiin, itse annoin Tineken neuvojen mukaisesti itseltäni damin Ruulle. Se selvästi rauhoitti. Siinä katseltiin siis useampi Viuhtin nouto, sillä Ruu sortui ampumisen jälkeen tuijottamaan ampujaa, eikä nähnyt heittoja. Lopulta otettiin ääniapu, niin sitten onnistui.

Tämän jälkeen kierrettiin hiekkakasan toiselle puolelle ja tehtiin linja niin, että se ristesi edelliset markkeerausjäljet. Vasemmalle jäi siis hiekkakasa ja oikealle mäntykasvusto, jonne damit tippui. Käytössä oli targetti, joka näkyi hyvin, kun vain katsoi. Matkaa hieman enemmän kuin markkeerauksissa. Ampumisen jälkeen siirryttiin lähtöpaikalle ja Ruu oli aivan liekeissä. Ei pysynyt peppu maassa lähetyksessä ja kävi muutenkin selvästi kierroksilla. Juoksi lujaa ja suoraan, ylitti markkeerausjäljet helposti ja dami talteen. Hieno oli!

Hetken päästä tehtiin vielä niin, että linjapaikan oikealle puolelle tuli markkeeraus, joka jäi muistiin. Viuhti teki linjan alkupäähän markkeerauksen, jonka jälkeen Ruun teki alkuperäisen linjan uudestaan. Lähetys hyvä, mutta laski nenän heti alas ja meinasi selvästi jäädä miettimään sitä Viuhtin markkeerausta. Uudella eteen-käskyllä nosti pään ylös ja lisäsi lennosta kaasua, dami hienosti talteen! Muistiin jäänyt markkeeraus sen sijaan unohtui, lähetin koiraa muutenkin huonosti väärään suuntaan. Tuuli vaikeasti takaapäin. Kutsuin pois ja lähetin uudestaan, etsinnän jälkeen löytyi. Positiivista se, että Ruu jatkoi työskentelyä, eikä tullut tyhjänä pois. Otettiin ilman ampumista vielä uudestaan niin, että käännyin selin hetkeksi ja sitten vasta lähetys. Se meni paremmin.

Mutta kylläpä oli tärkeä ja tarpeellinen ampumistreeni! Kiitos Team Jämsä!

Ampumistreenin jälkeen Ruu on ollut entistäkin enemmän kierroksilla myös tavallisissa kotitreeneissä. Nyt viimeksi tiistaina otettiin muutama markkeeraus, mutta selvästi pidemmällä matkalla. Halusin katsoa, riittääkö Ruulla pituus. No riitti, meni 20m yli, mutta palasi järkevästi takaisin ja kiersi niin, että sai olemattomasta tuulesta hajun. 2 x pitkä ykkönen, hyvin meni. 1 x kakkonen vähän lyhyemmillä matkoilla, mutta tavallista pidemmillä, se meni hieman haparoiden. Eka dami talteen hyvin, mutta toisen mielestäni unohti. Lähti kohti ekan damin paikkaa, muutti kurssia kuitenkin oikeaan suuntaan, mutta haisteli jo matkalla missähän se dami voisi olla, eteni kuitenkin pusikkoon asti ja sai damin ylös. Eli kakkosia rohkeasti lisää, että niihinkin tulee varmuutta.

Markkeerauksissa tehtiin Anskun kanssa muutama viikko sitten harjoitus, jossa käveltiin walkup-tyylisesti ja Ansku heitteli dameja. Etäisyydet toooosi lyhyet. Ajatuksena seuraamisen harjoittelu ja maltti siinä. Kävikin niin, että Ruu ekan heiton jälkeen tuskin edes vilkaisi muita heittoja, varmana siitä, että tää on joku häiriöharjoitus ja niitä ei haeta. Enpä tykännyt tästä ajatuksesta, joten lähetinkin Ruun yllättäen kolmannelle heitolle. Ja Pikkumusta oli ihan eksyneen oloinen. Oli ihan kuutamolla ja empi mihin suuntaan olisi mennyt, houkutuksena hyvin maassa näkyviä mustavalkoisia dameja, mutta löysi ihme ja kumma sen kolmantena heitetyn pienen maastodamin. Kyllä kuulkaa ilme tarkentui tämän jälkeen. ;) Tehtiin sama harjoitus myös viime sunnuntaina, mutta vähän pidemmillä matkoilla. Lähetin Ruun aina toiselle heitolle, jonka jälkeen haetutin myös sen ekana heitetyn. Yhteensä neljä heittoa, kaikki tarkasti talteen. Hyvä!

Sitten on tehty myös linjasulkeisia. Sunnuntaina oli tehtävänä linja, joka kulki pitkän mallisen saarekkeen viertä, alkumatkasta piti ohittaa myös kapea aukko saarekkeen ja metsän välillä, aukon kohdalla kulkee "polku", jota pitkin aina kuljetaan ja se kaartaa vasemmalle linjalta pois. Linjalla pituutta ainakin 80m, ja häiriönä vielä vasemmalle jäänyt häiriötargetti. Oli kuulkaa työläs, ekalla kurvasi yllättäen vasemmalla olleeseen metsään. Tokalla eteni hienosti puoleen väliin ja siitä sai silmiinsä häiriötargetin, jonne kurvasi tiukasti. Sen jälkeen useampi lähetys, jossa "polku" vai aina mennessään häiriötargetille. Muutama haksahdus tarvittiin, sitten Ruu alkoi varmasti miettimään, että nyt kantsii keskittyä ja kuunnella ja menikin sitten tosi helpon näköisesti suoraan ja oikeaan paikkaan. Otin vielä toisen lähetyksen, joka ensimmäisen onnistuneen uusinta.

Linja sulkeiset jatkui viime tiistaina, kolme targettia kolmion muodossa niin, että aina kaksi jäi häiriötargeteiksi sivuille. Ansku vei damin oikealle tikulle salaa ja sen jälkeen näytettiin, että toisella häiriökepillä olisi dami, joka otettiin koiralta salaa pois. Tätä on tehty edellisenä vuotena, mutta paljon lyhyemmillä matkoilla. Harjoitus oli yllättävän haastava, Ruu haksahteli näihin houkutuksiin useamman kerran, ennen kuin alkoi taas keskittyä. Näitä lisää. Ja kaikkea muutakin tietty.