Neiti Näpsä



Miuku

2007 - 2015
Miuku katosi syksyllä 2015



 Laumamme kissapetojen ensimmäinen, aito ja alkuperäinen perustajajäsen on Miuku, tunnettu paremmin Neiti Näpsänä. Olen aina halunnut koiran lisäksi myös kissan samaan taloon, mutta en tainnut miettiä ihan loppuun saakka mitä toivoin, kun tämän otuksen pahvilaatikossa lahjaksi sain joulukuussa 2007. Aika pian kävi nimittäin ilmi, että Miukun maanpäällisenä tehtävänä on yleinen vandalismi ja pahanteko.
 
Miuku on siis peto isolla P:llä, sillä pieni kissanpentu antoi ison koiran alusta asti ymmärtää, että kissa on arvoasteikossa koiraa paljon ylempänä...käytöksestä päätellen jopa kaksijalkaisia ylempänä? Ei puhettakaan, että kissa olisi lymynnyt sohvan alla turvassa...ehei. Neiti Näpsä ei antanut alkutaistelujen aikana tuumaakaan periksi koiralle ja tarpeen vaatiessa tassu heilahti varsin sähäkästi. Sinänsä hyvä, oppipahan Piips jättämään kissan rauhaan. Onneksi sähinät vähenivät melko nopeasti ja Piips onnistui jo houkuttelemaan kissan pieniin painimatseihin.




 Nykyisinhän Neiti Näpsä on koko jengimme Pomo ja kiistaton johtaja, ainakin Hänen Ylhäisyytensä omasta mielestä. Kaikki viisi eläintä tulevat oikein hyvin juttuun, vaikka Tikrujen maisemiin tulo olikin kova kolaus Miukun isolle egolle. Alkuun sähistiin, sitten kiellettiin koko Tikrujen olemassa olo ja lopulta asia hyväksyttiin hiljaisesti ja huomaamattomasti. ;)


 Alkuaikoina, kun olemassa olivat vain Piips ja Miuku, toimi kissa tuhmuuksien pääarkkitehtinä ja juonitteli hölmön apulaisensa tuhosuunnitelmiin mukaan. Esimerkkinä kerrottakoon, että kissalla oli tapana aina "vahingossa" pudotella tavaroita lattialle, jotka sitten ”vahingossa” päätyivät erinäisistä syistä johtuen koiran leukojen väliin ja tietäähän sen, mitä sen jälkeen löytyy lattialta. Piips oli oppinut jo aikoja sitten olemaan yksin kotona nätisti, mutta heti kun kissa muutti taloon alkoi sattua ja tapahtua. Yhteen aikaan oli aina melko mielenkiintoista tulla kotiin...
Iitu ja Miuku oppivat nopeasti tulemaan juttuun ja mitä enemmän aikaa kului sitä enemmän alkoi kaksikko muistuttamaan toisiansa...pelottavaa... Nykyisin näillä kahdella on ihan spesiaali suhde, jota kukaan meistä ei aina ymmärrä...

Kuin kaksi marjaa...

Neiti Näpsän ehdotonta erikoisosaamista on kaappien ja laatikoiden availu. Kaikki suljetut ja lukitut paikat tuntuvat Miukusta vastustamattoman mielenkiintoisilta ja ilmeisesti ei ole mukavampaa touhua kuin levitellä luvattomia tavaroita yksi kerrallaan laatikosta pois. Näin pieneksi kissaksi Miukulla on kyllä uskomattoman paljon voimaa vetää tiukimmatkin laatikot auki. Useamman kerran allekirjoittanut on joutunut takavarikoimaan luvatonta materiaalia kissan käsittelystä ja kertaalleen on koko katti yllätetty vaatekaapin sisältä. Onneksi Miuku pääsee nykyisin toteuttamaan itseään ulkona, jonka myötä tuhoteot ovat jääneet huomattavasti vähemmälle. Toistaiseksi...

Naughty business...

Torkuilla vaatekaapissa

Vaikka kaikki kissamme tykkäävät lähteä meidän ihmisten ja koirien kanssa lenkille, on erityisesti Miuku tästä yhteislenkkeilystä aivan innoissaan. Olemme joutuneet usein toteamaan, että on vähän outoa olla lenkillä koirien ja kissojen kanssa. Miuku ottaa melkoisia spurtteja metsässä, ursuttaa koiria ja Tikruja (erityisesti Iitua ja Piinaa) ja komentaa jos joukko meinaa edetä liian kauas. Todennäköisesti Miuku kuvittelee olevansa oman ”leijonalaumansa” kanssa saalistusretkellä vaarallistakin vaarallisemmassa mäntymetsässä. Toisinaan käy niin, että lenkille lähtiessä ei Näpsää näy missään, kunnes se spurttaa yllättäen takaa ohitse häntä viuhuen. Siitä on varmasti hauskinta vakoilla meitä salaa ja ilmestyä sitten pöpeliköstä esiin. Halvat huvit kissalla...ja samat huvit huvittaa kyllä meitä muitakin. =)

Lenkillä pellolla

Joskus lenkkeillessä alkaa väsyttämään...

Noh, jokaisella kovanaamalla on myös heikommat puolensa ja herkät hetkensä. Esimerkiksi Iitu saa lempeitä erikoistervehdyksiä aina silloin kun kukaan ei näe, ja iltaisin nukkumaan mentäessä käy tyytyväinen kehräys aina äipän tyynyn päällä. Sen pieni kissanpoikanen otti omaksi paikakseen ihan alusta lähtien. Taistelu tyynystä käy tiukkana, mutta hyvin usein allekirjoittanut herää yöllä ja huomaa hävinneensä tämän taistelun.


 Neiti Näpsä on kyllä kaikkinensa kovin erikoinen kissa. Joskus mietimme, onko se kissa ollenkaan? Sitkeä kuin mikä. Taisteluarpia on vähän siellä ja täällä, mutta suurin onnettomuus sattui alkuvuodesta talvella 2011, kun Miuku jäi auton alle. Vasemman takajalan reisiluu murtui, keuhkot olivat kasassa ja kissa meinasi kuolla hypotermiaan ja hapenpuutteeseen. Mutta niin vain Näpsä taisteli ja selvisi hengissä, ja tuntuu olevan paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin. Isoin kiitos siitä kuuluu Tampereen Eläinystäväsi Lääkäri-klinikan ell Juha Kalliolle ja henkilökunnalle! Nopean hoitoon pääsyn ansiosta Miuku pomottaa meitä todennäköisesti vielä pitkään...ja hyvä niin. =)




- Maarit