Piips 31.1.2007 - 30.12.2015
Olit kaikki mistä aina haaveilin, olit kaikkein ainutlaatuisin.
En tiennyt, että se näin vahvasti kolahtaisi, näin hyvin yhteen sovittaisi.
Sain kanssasi kokea monenlaista, en niihin retkiin ottais ketään toista.
Olit paras, tekijä niin reipas.
Eikä haitannut omat mokani, sä vaan tuhahdit ja olkiasi kohautit.
Sanoit, jatketaan vaan, tää on niin kivaa.
Me jouduttii jättää kentät aika pian, ettet menis rikki liian pian.
Mut ei se mitää, olihan meistä vielä höntsäämää.
Tärkeitä ei ollu ne kentän jutut, vaan kodin ja arjen monet toimet tutut.
Tärkeitä ei ollu ne kentän jutut, vaan kodin ja arjen monet toimet tutut.
Tuloksista tai saavutuksista viis, pääasia et yhessä oltii.
En tiedä ketään toista, yhtä suurisydämistä ja tapausta niin iloista.
Sä ystävä halusit olla jokaiselle, tutuille ja vieraille tyypeille.
Sulla riitti rakkautta niin monille, märkiä pusuja jaoit ihan kaikille.
Mä sain sut tänne lainaan, mutta ihan hetkeks vaan.
Mä unohdin sen, eräpäivän viimeisen.
Muistin et haettiin sut eilen, mut ei, sehän oliki yhdeksän vuotta sitten.
Muistin et haettiin sut eilen, mut ei, sehän oliki yhdeksän vuotta sitten.
Ei jatku tien päästä enää polkua mihinkään, ja vaikka kuinka toivon, en mahda sille mitään.
Nyt yhtäkkiä huomaan, mä joudun susta luopumaan.
Ja ne viimeiset heipat sanomaan.
Kun toinen toisensa tuntee ja tietää, ei tartte muuta, se riittää.
Sä annat mut pois, sä päästät mut pois, kaikkeen tottuu.
Hymyillään vaan ei oo muutakaan enää antaa.
Luovutaan toisistaan me hiljaa."
(Laura Närhi)
Juokse Piips! Juokse nyt lujaa! Juoksen aina kanssasi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti