perjantai 17. maaliskuuta 2017

Kyläkoirakko Tampereella, tuloksena ykkönen ja ontuminen

Viime viikonloppuna lähdettiin Ruun kanssa jo perjantaina iltapäivällä ajamaan kohti Tamperetta ja parkkeerattiin yöksi Nokialle Marikan luokse. Lauantai aamuna sitten leppoisaan tahtiin kohti TAMSK:in hallia, jossa pidettiin tämän vuoden kolmas tokon mm-karsinta koe. Koirakoita kisassa 25 ja meille tällä kertaa nro 14. Tuomareina Riittä Räsänen ja Ralf Björklund.

Jälleen kerran koe alkoi klo 10 nollakoirakon suorituksella. Yksilöliikkeet oli  jälleen jaettu kahteen kehään, joiden välissä kyllä poistuttiin hetkeksi kehästä pois, mutta koira ei saanut kehien välissä palkita kuin kehuilla. Paikallaolot tehtiin viimeiseksi.

Ennen tätä koetta edelsi 3,5vkoa aikaa, että pääsimme treenaamaan hallilla kerran viikossa. Hiukan alkoi pipo kiristämään ja stressi nousemaan. Treenitkään ei niin hyviä olleet ja kaiken lisäksi vielä viimeinen niistä oli totaali katastrofi. Niin ja ehdittiin rikkoa totaalisesti tunnari ja vaihtaa ohjatun merkin käskyä. Fiilis niin maassa. Sitten 1,5vkoa ennen koetta ehdittiin treenata kolmesti ja Ruu oli ihana. Ihan yllättäen, teki aivan super mahtavasti töitä.

Koepäivänä Ruu oli oma rauhallinen itsensä. Meidän suoritusvuoro olisi tauon jälkeen heti toisena. Oletin, että tauko olisi edellisten kokeiden tapaan se puoli tuntia, mutta tuomari totesi sitten, että 10 min ja homma jatkuisi. Tuli ihan pikkuisen kiire lähteä lämmittämään koira ja tekemään valmistelevat treenit, ohjatun merkki ja eteenmeno. Merkki onnistui, eteenmeno ei. Ei auttanut, äkkiä sisälle ja päästiin käytännössä heti kehään. Melkin myöhässä. Mutta vain melkein.

Ekassa kehässä tuomarina toimi Ralf ja liikkeet meni näin:

Tunnari: 7 - Hyvä meno kapuloille, ylitti oman kerran, kun ei aloittanut siitä kunnolla haistelua. Hieman hidas luovutus.

  • ylittää oman kerran
  • tönäisee vääriä kapuloita
  • loppu pa hidas
Kaukot: 8½ - Järjestys S - I - S - M - I - M. Kaunis tekniikka, ei edennyt. Mutta ei jotenkin keskittynyt. Vilkuili paljon yleisöön. Itselläni oli vaikeuksia valotaulun kanssa.
  • asennot voisi ottaa nopeammin
Seuraaminen: 8½ - Oli ihan jäätävän pitkä seuraaminen! Tuntui super hyvältä <3 Paljon perusasentoja, joka meille on huono. Saatiin ulkopuolista kehua seuraamisesta suorituksemme jälkeen :)
  • Hyvä peruutus!
  • Perusasennoissa saisi istua hieman nopeammin
  • Pari vinoa perusasentoa
Ruutu: 8 - Aivan mahtava eteenmeno! Voi ihana! Kivasti ruutuun, se maahanmeno oli perus eli etenee inasen. Seuraamiseen tuli ihme mutkan kautta. Taas. Mutta eteenmeno, ihanaihanaihana <3
  • Säteessä ja ruudussa liikkuu vähän käskyn jälkeen

Tässä video tunnarista ja kaukojen aloituksesta. Sitten tuli puhelimeen viestiä ja videointi katkesi.



Olin niin fiiliksissä kehän jälkeen, kun ruutu onnistui niin hienosti. Ja hyvällä sykkeellä seuraavaan kehään pienen odottelun jälkeen. Riitta Räsäsen siis tuomaroi.


Hässäkkä: 8½ - Meni merkille hieman kaartaen, hyvä kierto ja ok stop. Meinasi sössiä kapulan poimimisen, hieman hidas luovutus.
  • Vauhdikas merkki, hitautta alasmenoon, nätti nosto ja hyppy, hidas siirtyminen sivulle.
Luoksetulo: 8 - Oikein siisti kokonaisuus, ok stopit. Vauhti oli vähän hidas ja sitä kautta ennakoi kyllä stoppeja. Mutta onnistuipahan maahanmeno!
  • Siisti alasmeno, haukottelussa ääntä, riittävä vauhti, pysäytykset ok, vaisu pa.
Zeta: 8 - Järjestys I - M - S. Kaikki stopit onnistui, hyvä fiilis! Asennot oli suorat. Maahanmeno oli hassu, tosi hassusti meni alas, varmaan taas käsky ja jalat ei kohdanneet. Varasti inasen seisomisesta seuraamiseen. Tein typerän pysähdyksen lopussa ja siinä Ruu joutui paikkaamaan aika lailla.
  • Siisti seuraaminen, hyvä istuminen, mukavasti lähti mukaan, hyvä kulma, hidas alas mutta suora, suora seisominen, hidas perusasento. 
Ohjattu: 9 - Ihana merkki, vielä ihanampi kapulalle lähtö! Loppu ok. Ruu <3
  • Riittävä vauhti merkille, iloinen nouto, hyvä vauhti, palautuksessa rauhallinen sivulletulo.




Paikallaolot meni myös super hienosti. Istuminen oikeasti 10, ei ollut teputellut yhtään! Ja ensimmäistä kertaa ikinä maahanmeno onnistui ilman ylimääräisiä tassuliikkeitä! Oli jäykkä, mutta hyvä! Ja sivullekin uskalsi laukalla ja loppu ok. Siitä 9½!

Yhteensä siis EVL1 268,5p ja sij. 7/25.

Reilun kuukauden treenivaikeuksien jälkeen olen niin onnellinen ja iloinen lopputuloksesta ja ennen kaikkea siitä, että se fiilis oli taas kohdillaan. Tehtiin hommia iloisesti ja yhdessä. Nyt vielä kaikki onnistui tasavarmasti ja lopputuloksena hieno ykköstulos. Hyvä, ehjä kokonaisuus. Fiilis niin <3<3

Palkkailin Ruuta paljon suorituksen jälkeen, leikittiin ja fiilisteltiin. Pyysin antamaan tassua ja pari kertaa heitettiin ns ylävitoset, mutta sitten Ruu lakkasi yrittämästä eikä antanut tassua enää yhtään. Ei yhtään. Sanoin puolivitsillä, että tekeekö kipeää. Mitään poikkeavaa ei liikkeessä näkynyt, normaalit lämmittelyt ja jäähdyttelyt. Illalla venyttelyt ja huolto. Oikea hauis on tuntunut hieman kireältä, mutta venynyt hyvällä liikeradalla ilman arkuuksia. Ei mitään suurta, mistä pitäisi olla huolissaan.

Jäätiin vielä Marikan luokse yöksi ja sunnuntaina ennen kotiin lähtöä käytiin treenailemassa vähän nome juttuja. Hyvät lämmittelyt ja jäähdyttelyt. Ajettiin kotiin ja illalla huomasin, että Ruu ontuu. Ontui tosi voimakkaasti oikeaa etujalkaa. Oikeassa haukkarissa vähän kireyttä ja arkuutta venytyksessä, jännealueelta ei arkuutta. Ontuma oli liikerataan nähden yllättävän voimakas, kun vertaan siihen aikaisempaan ontumaan vuosia sitten. Silloin liikerata oli lähes nolla.

Nyt on huilailtu, jo ihan senkin takia, että töiden puolesta on riittänyt haipakkaa ja toisaalta tuo pääkallokeli ulkona ei houkuta lähtemään mihinkään. Ontuma on lähes poissa, en tahdo erottaa mitään poikkeavaa, joten voin myös kuvitella pienen epäpuhtauden. Mutta oikean hauiksen liikerata ei ole puhdas ja täysin vapaa.

Kirvelee niin vietävästi, mutta pakko jättää viikon päästä olevat Ojangon karsinnat välistä. Ehkä ehdittäisiin parantua, mutta emme ehtisi treenata. Ja kun tulisi paljon autossa olemista, kaksi koetta, voisi ongelma uusiutua. Edellistä ontumaa paransin monta kuukautta, joten en todellakaan halua siihen joutua uudestaan. Ja hieman vielä mietin, onko taustalla jotain muuta kuin hauis? Hyvänä opetuksena itselleni ja muille, kun epäilette jotain tai tulee se pieni ajatus, ettei kaikki ole kunnossa, luottakaa intuitioonne. Ketutus maksimus.

Mutta ei auta. Ei koiran kustannuksella, vaikka kuin tekisi mieli. Siispä kiitämme ja kumarramme, karsinnat oli meidän osalta tässä. Upeita koirakoita, hienoja suorituksia, oli hienoa olla mukana pyörimässä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti