lauantai 25. toukokuuta 2019

RTK2

Tässä kevään aikana ollaan Ruun kanssa käyty hissuksiin rally-kisoissa. Ensimmäinen avoimenluokan koe oli maaliskuun puolessa välissä Tampereella, toinen pari viikkoa sitten Muuramessa ja tänään oman seuran koe Laukaassa. Tuloksina 3 x 100p ja taidettiin voittaa kaikki kisat. Ja siis tänään se RTK2 koulari kaupan päälle.

Ei se oma tekeminen radalla tunnu vieläkään itsevarmalta tai rennolta. Meno on ehkä vähän sellaista suossa tarpomista, kun tulee koko ajan mietittyä osaanko, menikö tämä oikein, pidinkö linjan, kävelenkö liian hitaasti, nyt koira oli vinossa jne jne. No okei, me ollaan treenattu todella vähän, jos ollenkaan. Hyvä kun muistin mennä tänään paikalle koko kisoihin...


Tämä on sieltä jälkileiriltä napattu kuva. Räntää/rakeita satoi tämän ulkoilun yhteydessä reippaasti...

Seuraavaksi olisi sitten se voittajaluokka ja siellä pitää jo oikeasti osata asioita. Ja se edellyttää treenaamista. Tai Ruu ehkä osaa jo melkein kaiken, oikeaa puolta on tietenkin vahvistettava hullun lailla, mutta eniten hankaluutta aiheuttaa oma osaamattomuus ja aivosolmut. Ja ehkä sitä omaa asennetta on myös saatava muutettua en osaa/pysty/kykene mielentilasta pystyn/osaan/tämä on kivaa ajatteluun.

Näiden kolmen kisan jälkeen treenin alle tulee ehdottomasti ratatreenit ja seuraaminen. Kun on tottunut toko-seuraamiseen niin tämä rallikisojen seuraaminen on Ruulta sekoitus toko-seuraamista ja nome-seuraamista/päivä kävelyä. En tiedä vaistoaako minun hermostuksen vai meneekö enemmän sekaisin epämääräisestä kehumisesta seuraamisen aikana ja kuvittelee, ettei olla suorittamassa oikeastaan yhtään mitään? Vai onko se vaan treenin puute? Esim. tänään oli viimeisenä tehtävänä pujottelu ja Ruu irtosi sivu suunnassa lopussa häiritsevän paljon ja meininki oli sellainen, ettei Ruu ehkä edes tiedä mitä siltä halusin? Ihan kuin kadottaisin siihen yhteyden aina kun kehun kävelyn/seuruun aikana. Noh, edelleen tässä vaivaa se treenin puute, mutta tätä pitää ehdottomasti muistaa treenata jatkoa ajatellen.


Kännykkäkuvaa viime syksyltä

Seuraavaksi kuitenkin vietellään kesä rauhassa ja keskitytään jälkihommiin ja toivottavasti jotain nome-treenin tynkääkin kuuluisi ohjelmistoon. Nome-kokeisiin en jaksa uskoa, mutta jospa syksyllä oltaisiin metsästyksen aikaan iskussa ja kunnossa, kun viime syksy vedettiin puolikuntoisina. Rallihommat jatkuu aktiivisemmin talvella.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti