Easyn kuulumisia ja treenejä

Kuva: Tiina Karvonen

Pentu kasvaa päivä päivältä ja koko ajan tykkään siitä enemmän ja enemmän. Nyt ikää on sen 19 viikkoa ja painoa 13,8kg. Ollaan päästy siitä tietynlaisesta pikku pentu vaiheesta eteenpäin ja ollaan nyt ihanassa pikku koira vaiheessa. 

Kuva: Tiina Karvonen

Easy on arjessa käsittämättömän helppo ja ihmisten ilmoilla ottaa rennosti. Hihnassakin kulkee luonnostaan nätisti. Se ei ole läheskään niin pehmeä kuin Ruu ja se edelleen saattaa toisinaan hetken miettiä, tottelisiko vaiko eikö. Easy kyllä fanittaa edelleen Muori-koiraa, mutta ei ehkä yhtä paljon. Seuraa minua aiempaa enemmän ja tarjoaa leluja tuon tuostakin leikittäviksi. Uusimpana hauskuutena tuntuisi olevan erinäisten tavaroiden tai roskien tuominen näytille. Olisiko kerran poiminut lattialla lojuneen tutin suuhunsa ja kiikutti sen näytille. Palkkasin ottaessani tutin parempaan talteen ja tämän jälkeen on varastanut tuttia sitteristä, että saa tuoda sen uudelleen. Jos ei löydy tuttia niin tavaraksi on kelvannut mm. lahjapaperipussi, lasten sukkia, lasten leluja ja kissan valjaat. Kerran toi ulkoa sisälle lahon puun palasen ja luovutti sen minulle innoissaan.
Kaikkiaan alan todella tykätä tästä lapsikoirasta!

Kuva: Tiina Karvonen

Kuva: Tiina Karvonen

 Easyn kanssa pyrin treenaamaan päivittäin edes jotain ruuan yhteydessä, mutta toisinaan harjoitellaan sitä ettei tehdä mitään. Tokoa on tehty alusta asti ja tiedätteö, että on IHANAA treenata taas tokoa!! Treeneissä alkaa olla jo sellaista ajatusta mukana ja jotain olen jopa osannut opettaa hyvälle alulle. Ainakin omasta mielestä. Pari kertaa ollaan päästy osaavampien silmien alle tokon suhteen ja nekin avasi omia silmiä vielä lisää. On Easyssa potentiaalia vaikka mihin!

Pikkuhiljaa alkaa vauhtia tulla ja leikkiminenkin onnistua sekaisin namipalkan kanssa. Ruoka on kuitenkin ehdottomasti suurin motivaation lähde tällä hetkellä. 

Tähän olen lopultakin saanut muutamia videopätkiä yhdistettyä ja latailtua. 

Easy pikkuruisena 10viikon ikäisenä

Ja sitten vähän isompana 4kk

 Puttaan reissulla hoksasin kokeilla toisenlaista perusasentotreeniä ja yllätyin kyllä isosti siitä, miten hyvin Easy hahmotti paikan sivulla. Treenasin siis puhtaasti tarjoamisen kautta paikkaa ja kyllä oli pätevä pikku koira!

 Nyt meidän pitäisi päästä kimppatreeneihin tottumaan toisiin koirakoihin. Tälle on vähän jarruna perheemme tuore vaunuikäinen Ylijohtajamme, jonka kanssa ei uskalla oikein vielä kauas kotoa liikkua, kun ei tiedä nukkuuko hän vai eikö nuku. Ehkä me ehditään vielä.

Kuva: Tiina Karvonen

 Jälkeä olen tallonut aina kun se on ollut mahdollista. Joskus ja usein on käynyt niin, että kun päästään pellon reunaan niin Pikku Johtajamme vaunuista toteaakin, että otappas kurssi takaisin kohti kotia ja harvoin tästä asiasta onnistuu tällä hetkellä neuvotella.

Easy tykkää todella paljon jäljestämisestä ja motivaatio jälkeen on suuri. Jäljen pituus ei ole vielä järin suuri, mutta varmasti voisi jo pidentää. Namittomia askelia on siellä täällä vaihdellen ja tuoreeltaan kokeilin kuuden askeleen namittoman päktän. Ei hämmentynyt yhtään, hyvin nuuskutteli eteenpäin. Ehkä hitusen turhan kiire tuntuisi jäljellä välillä olevan, josta en ole han varma. Nameja ei välttämättä joka askeleelta kaiva, vaikka siinä nami olisikin. Esineisiin Easylla on tosi hyvä ajatus jo, sillä niiltä saa herkkua ja ne on kannattavia ilmaista. Esineellä Easy pyrkii nopeasti maahan, mutta ehtii monta kertaa tarjota istumista/maahanmenoa uudestaan ennen kuin saan annettua palkkaa. Hyvällä mallilla minusta siis jälki on, mutta silti on ajatus päästä tässäkin lajissa osaavien silmien alle, että edettäisiin oikealla tavalla eteenpäin.

Tässä pieni pätkä jäljeltä. Lopussa on esine.

Nome-jutuista on treenattu ainoastaan pillikäskyjä. Istumista, lähihakua ja luoksetuloa. Intoa on! Muutamia eteenmenoja on ruuan kanssa tehty ajanjakson alussa, mutta ei hetkeen. Dameja ei ole juurikaan nähnyt eikä niistä vielä ymmärrä mitään. Yhden damin on saanut nostaa maasta ja luovuttaa. Pehmoleluilla olen vahvistanut kantamista ja kaunista pitämistä edessäni. Riistaa on saanut nähdä silloin 12 viikkoisena ja kerran myös myöhemmin, kun poimin tienreunasta meille priimakuntoisen lokin. Riista tuntuisi olevan tärkeää. Sitä pidettiin kauniisti ja tiiviisti, kun oikea ote lopulta löytyi. Luovutus oli vähän vielä nihkeä, koska olisi niin mielellään pitänyt riistaa suussaan.

Kuva: Tiina Karvonen

 Ihana pikku koira! En malta odottaa että kasvaa vielä lisää.

Kuva: Tiina Karvonen