Eilen lähdettiin ekstempore mökille saunomaan illaksi, joten pitihän siellä vähän vesihommia tehdä. Perus markkeerauksia, Aki heitteli damit veneestä. Sujui oikein mallikkaasti. Ensin varman päälle ja tarpeeksi lyhyellä matkalla. Pari kertaa kaksoismarkkeeraukset ja loppuun muutama pitkän matkan ykkönen. Ekalla pitkällä alkoi pää pyöriä suurin piirtein veneen kohdilla ja siinä Ruu heitti vähän kierroksia, jatkoi kuitenkin uskollisesti etsimistä ja saikin pian hajun damista. Toinen varmempi, hyvä! Mutta molemmilla kerroilla Ruu ui syystä tai toisesta aina tosi lähelle venettä, varmistiko tällä sen, että ei ui vahingossakaan ohi damista, vaan odotti, että sai tuulesta hajun? Markkeerausten jälkeen vielä uintia veneen perässä, 7min.
Tänään tokoiltiin sitten koulun kentällä.
Aloitettiin seuraamisella, jossa meininki hyvä. Juoksuosuuksia pitäisi alkaa tehdä nyt säännöllisesti, siinä meinaa ehkä käännöksissä olla uskon puutetta jatkaa sivulla. Lisäksi sivuaskeleet vasemmalle oli unohduksissa, Ruu siirtyi aina eteeni seisomaan ja siitä kyllä kiepautti itsensä näppärästi sivulle, mutta se ei kuitenkaan ollut nyt tarkoitus. Funtsin vähän omia askelluksia ja saatiin homma pelittämään niin kuin pitää! Eli näitäkin nyt rutiinina mukaan treeniin!
Parit liikkeestä istumiset paikallakävelyn kera, meni ihan ok. Montaa en uskaltanut yksin tehdä.
Sitten ruutu. Oransseja häiriökartioita olin latonut nyt ruudun taakse, yhden matkalle sivuun ja loput kentän toiselle reunalle luoksarin merkkeinä. Nämä eivät hämänneet yhtään, Ruu eteni hienosti ruutuun, paikka ja stoppi tosi hyvät! Toinen maahanmenon kanssa, hyvä sekin! Kolmas merkin kautta, ruutu jäi nyt vasemmalle ja matka merkillekin melkein täysi. Merkki hyvä, siitä palkkasin erikseen. Ruutuun meno ihan loistava, stopista palkka! Lopuksi parit sivulletulot, eka oli erinomaisen hyvä, sitten vauhti alkoi hiipua. Tarvitseeko siis jankata, jos ekallakin pelittää?
Kaukoja jumpattiin, niissä entisenlainen meno.
Luoksarinstoppeja, hyvä meininki!
Parit vauhtinoudot metskulla. Otin luovutuksia erikseen, mutta niissä tulikin "riitaa", kun meinasi kapula kovin kalista hampaissa. Ruu ottaa kapulan välillä suuhunsa vähän vinoon, jolloin kalinaa ei tule. Olikohan Pulliaisen koulutuksessa puhetta, että lajin huiput jopa opettaisivat koiriansa ottamaan kapulan vastaavalla tavalla suuhunsa? Niinpä ajattelin, että alan opettamaan metskun ottamista sillä tapaa suuhun. Nyt ei treenin loppupuolella jaksanut oikein enää keskittyä, mutta otetaan sitä erikseen.
Tekisi NIIN mieli jo kokeisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti