Viime lauantaina oli Oili Huotarin toko-koulutus ja jälleen kerran ei tarvinnut pettyä koulutuksen antiin! Niin hyvä Oili taas oli, kiitos kouluttajalle ja meidän seuralle (Hennalle) järjestelyistä.
Eka halusin katsoa ruudusta sivulle tuloa, kun edellisessä kokeessa Ruu tuli törkeän väljästi sivulle ja samaa se on esittänyt treeneissäkin. Oilin mielestä koko koira tulee vähän varovaisesti kohti ja hidastaa vauhtia vähän ennen kuin on perillä. Tätähän on ilmennyt aikojen alussakin... Lähdettiin ratkomaan pakkaa sillä, että kun koiralla on hyvä vauhti tulla sivulla, vedän lelun esiin ja annan sen tiiviisti vähän vasemmalta edestäni koiralle. Luodaan mielikuvaa, että kannattaa tulla lujaa ja reippaasti. Lähti toimimaan tosi hyvin! Kaaviota ei aina tarvitse myöskään päättää perusasentoon, vaan voi esim. tehdä täyskäännöksen oikealle.
Muistutuksena myös, että pitää hakea balanssia siihen, ettei koira ala ennakoimaan sivulle tuloa. Liikkuri voi kävellä mukana ja tehdä hämykutsuja yms. Eli kuuntelutreeniä. Ei liikaa, mutta aika ajoin.
Muutenkin poimin tuosta sivulletulosta vinkkinä, että siihen kannattaa panostaa alusta alkaen. Perusasentohan on se mistä kaikki lähtee ja koiran pitää haluta tulla perusasentoon. Vinkkinä Oili mainitsi, että tekevät paljon treeniä, jossa ohjaaja seisoo lähellä seinää ja koira kutsutaan luokse ja se saa sujahtaa vasemmalta sivusta (seinän ja ohjaajan välistä) suoraan palkkaan. Sitten se saa palkan sujahtamalla ohi, mutta pyörähtämällä käteen palkalle. Näin koira tulee lujaa loppuun asti eikä ala touhuta käännöstä liian aikaisin. Periaatteena muutenkin, että ohjaajaa kohti juokseminen on kivaa!
Toisella setillä katsotiin merkille menoa nimen omaan ohjatun noudon yhteydessä. Se on paljon hitaampi, saattaa unohtua kokonaan jne. Oili heitteli kapulat lähelle merkkiä ja Ruu pyrki niitä vuorotellen tuomaan. Ei puhettakaan, että olisi merkille mennyt. Se piti käytännössä viedä sinne merkille, jotenkin ei noutaja ehtinyt hoksata ideaa yhtään. Mutta nyt siis paloittelen tämän liikkeen ja nostan merkin arvoa paljon kapuloita korkeammalle. Merkin taakse kokeilen laittaa lelua ylläripalkaksi tai sitten jättipalkkaa ohjaajalta. Ei hyväksytä hitaita merkkejä, niistä ei palkkaa. Lähetän merkille eri aikoina, esim. kun liikkuri vie ekaa kapulaa, viimeistä kapulaa yms.
Kun homma menee eteenpäin ja merkki alkaa olla hyvä, saa koiran välillä laittaa noutoon. Muuten pidetään suuntia yllä erikseen niitä treenaamalla. Toiselta koirakolta poimin myös sen vinkin, että laitetaan haettava kapula välillä vaikeammin havaittavaksi, esim. laatikon taakse, reunalla olevien tavaroinen taakse yms. ja vahvistetaan sitä uskoa siihen, että siellä ON se kapula. Kun siitä saa varman, ei koira ihan heti luovuta ja valitse keskimmäistä kapulaa.
Seuraamiseen poimin jatkoon sen, että opetan Ruun seuraamaan ohjaajan vasenta jalkaa. Tehdään hämylähtöjä ja kesken seuruun pysähdytään, vasen jalka jää taaemmas kuin oikea ja tsekataan mihin koira pysähtyy. Sama myös juoksusta.
Lopuksi tehtiin porukalla yhtäaikaa häiriötreeniä. Alkuun uusien sääntöjen mukaista paikallaoloa. Oli noutaja aika ihmeissään kun istumisesta olisi pitänyt mennä etäältä käskettynä maahan. Tähän tarvittiin kaksoiskäsky. Luokse lähti tulemaan yhdellä käskyllä, mutta selvästi ihmetellen. Jäävissä Ruu oli hyvin mukana ja se haksahti vain kerran kuuntelemaan kaverin käskyä.
Kiva kiva kiva koulutus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti