Otsikko tiivistää Tampereelle tehdyn pidennetyn viikonloppureissun annin. Vierailtiin Marikan luona kera Pikku Herra Hankalaniemen ja Ruun. Vierailun suhteen oli oikein ihana reissu, kiitos Marika! Vaikka univelkaa kertyi osittain lapsenkin takia, niin suurin syy oli kyllä ihan meissä aikuisissa, jotka "opiskelivat ja pohtivat" koiran terveysasioita pitkin yötä. Ja sitä on taas vähän viisaampi, kyllä kannatti!
Reissuun lähdettiin jo perjantaina aamupäivällä ja heti perillä pääsi Ruu eläinlääkäriin, ell Juha Kallion tutkittavaksi. Olen havainnut Ruun liikkeissä ajoittain pientä sanomista vasemman takajalan suhteen ja tutkittaessa on ollut selvä aristus vasemman lonkan suhteen. Ei iso, mutta selkeä. Muuten en sen tarkemmin koiraa alkanut tutkimaan, mutta jo yksin tuo lonkan selkeä aristus oli itselleni syy haluta selvittää, mikä siellä on tai onko mitään. Halusin myös kontrolloida polvien tilanteen, kun niissä on aiemmin ollut vähän väljyyttä.
Noh, inhottaa olla oikeassa sen suhteen, että jotain on pielessä. Myös Kallio löysi vasemman lonkan arkuuden ja lievän liikerajoituksen johtuen niveltä ympäröivien lihasten arkuudesta. Lisäksi Ruu aristeli vasemman takajalan varpaiden taivutuksia. Jos jotain positiivista, niin polvet olivat ok, sillä takajalkoihin on kehittynyt paremmin lihaksia tukemaan polvilumpioita.
Ruu pääsi siis läpivalaistavaksikin. Lonkissa ei erottunut nivelrikkomuutoksia, mutta vasemman lonkan reisiluun kaulassa rustopinnan reunalla erottuu tiivistynyt vyöhyke, joka viittaa nivelen tulehdusärsytykseen. Tämä on todennäköisesti peräisin nivelruston ja/tai nivelsiteiden vauriosta, joka on kipeyttänyt nivelen ja sitä ympäröivät lihakset. Löysyyttä ei lonkissa ollut.
Ikävämpi löydös oli sitten vasemman takatassun varvasnivelissä. Erityisesti uloimmissa varpaissa erottuu lieviä nivelrikkomuutoksia, mutta myös keskimmäisissä varpaissa näkyi hyvin lieviä alkavia muutoksia. Syy tähän jäi toistaiseksi avoimeksi.
Ruu sai cartrophen- kuurin ja parin viikon sairasloman. Annetaan tilanteen vähän rauhoittua ja auotaan lihaskireydet pois. Eipä me olla viime aikoina juuri muuta tehtykään kuin lepposteltu. Ei ole viitsinyt tosissaan treenata tai lenkkeillä, kun ei ole ollut varmuutta koiran tilasta. Eikä syyttä.
Lonkkaongelma tulee tuskin meille murheita aiheuttamaan ihan lähiaikoina, mutta tuo varvasasia on vakavammin otettava huomioon. Huonoimmassa tapauksessa kyse voi olla moniniveltulehduksesta, mutta tässä vaiheessa Kallio oli sitä mieltä, että verikokeista tuskin reaktiota vielä näkyy. Eli seurataan ja pidetään silmällä. Vaiva tulee varmasti kiusaamaan meitä siinä määrin, että harrastusten jatkoa on pohdittava.
En osaa sanoa missä ja milloin Ruu on vasemman lonkan satuttanut, mutta jossain tilanteessa niin on kuitenkin käynyt. Meillä on ollut onnea matkassa eikä lonkkaan ole tullut tämän "isompaa" vaivaa. Asiaa on auttanut varmasti se, että olen huomioinut alku- ja loppulämmittelyt niin treeneissä kuin arjessakin sekä välttänyt tietoisesti sitä, ettei koira pääse syöksymään leluun täysin holtittomasti korkeassa vireessä ja vietissä ollessaan. Kaikelta ei tietenkään voi koiraansa varjella, mutta ennaltaehkäisyllä on vaan suuri merkitys sille käykö pienempi vai isompi paha.
Varpaiden suhteen on vähän p*ska fiilis, en sitä voi kiistää. Mutta toistaiseksi ongelmat ovat kuitenkin niin pieniä verrattuna esim. Iitun tilanteeseen, että en niitä halua jäädä sen ihmeemmin murehtimaan. Nyt voidaan kuitenkin jatkaa harrastuksia lähes "normaalisti" tilannetta silmällä pitäen. Tulevaisuudesta on kuitenkin vähän synkkä ja murheellinen mieli, sillä nivelrikko on etenevä ongelma ja jos sitä sitten kehittyy muihinkin tassuihin ja niveliin, niin tilanne ei tule olemaan kamalan kiva pienelle noutajalle.
ps. Nyt kun terveysasioita ruoditaan, niin otin Iitullekin cartrophen-kuurin kipulääkkeen rinnalle. Iso koira on ollut iloinen, mutta kyllä se talvi näkyy. Ja tämmöinen syvältä ja sieltä oleva +5 - -25 lämpötilavaihtelu voisi olla olematta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti