Jälleen B-kokeessa

Viikko sitten sunnuntaina osallistuimme "oman kylän" eli Keski-Suomen Noutajakoirayhdistyksen järjestämään NOME-B kokeeseen, joka pidettiin Hankasalmella. Kerrankin niin täydellisen lyhyt kisamatka! Paikan päällä oltiin siinä hiukkasen ennen aamu kahdeksaa ja meillä oli Ruun kanssa kunnia olla aamupäiväryhmän ensimmäinen koirakko.

Tuomarina toimi Jouni Vimpeli ja koe eteni näin:

Ensin tuli hyvin yksinkertainen kaksoismarkkeeraus veteen. Ensin lensi sorsa, vene siirtyi hyvin lyhyesti oikealle ja toisena lensi lokki. Tuomarin mukaan etäisyydet 45m + 40m. Hyvin simppeli tehtävä. Heitot katseltiin vähän korkeammalta, veteen oli lyhyt ja jyrkähkö laskeutuminen. Ensimmäisen heiton pudotus näkyi vähän heikommin, kun meni hiukan puiden oksien taakse. Toinen heitto tippui suoralle linjalle eteen. Tuomarin luvalla sai lähettää ensimmäiselle noudolle.

Kaksoismarkkeeraus. Nro 1 on sorsa, nro 2 on lokki. Vene näkyy kuvan oikeassa reunassa, jonne se lipui hissuksiin pois tieltä.

Sitä olettaisi, että koira noutaisi ensin sen lokin. Sen heitto näkyi niin selkeästi, vaikka itse lintu ei vedessä "loistanutkaan" valkoisuuttaan. Ruu lähti kuitenkin uimaan näiden kahden heiton väliin ja kyllä sillä taisi olla enemmän ajatus hakea sorsa ensin. Tuuliolosuhteet olivat aika onnettomat, ja se pieni tuulenvire mikä oli, koitui kohtaloksemme. Vähän ennen sorsaa Ruu sai hajun lokista ja nouti sitten sen. Näin ollen kävi se vähän vanhanaikainen ja Ruu meni heitoissa sekaisin. Palautettuaan lokin Ruu oli lähdössä noutamaan sitä uudestaan, koska luuli hakeneensa sorsan. Vaikka lähetin Ruun noutoon vasta kun se katsoi sorsalle päin, ui Ruu tismalleen lokin pudotukselle. Tuomarin luvalla ohjasin Ruun sorsalle. Jouduin muutamaan kertaan ohjaamaan vasemmalle, sillä pieni noutaja ei heti meinannut uskoa, että vieläkö muka vasemmalle...


Seuraavaksi jatkettiin matkaa ja oli ajatus ottaa hakuruudun "kuivan maan puolelta" yksi lintu ylös. Tämä tosin jäi ajatukseksi. Oltiin edelleen tällä korkeammalla törmällä ja koira laskeutui siitä alas märkään ja tiheään heinikkoon. Tätä märkää aluetta oli jotain 10-20m ja siitä piti nousta kuivalle maalle. Ruu pyöri ensin tietenkin siinä heinikossa, mutta eteni kyllä lopulta metsän puolelle ihan reilusti. Mutta ei löytänyt sieltä mitään ja palasi takaisin heinikkoon. En muista, että säädettiinkö tässä jotain koiran ohjaamisen/auttamisen kanssa, että ohjeistiko tuomari ohjaamaan koiraa, mutta joka tapauksessa riista jäi metsään.

Märkä heinikko on tuo selkeä vihreä alue, metsään piti nousta pieni penger ylöspäin.

Sitten katsottiin yksi laukaus törmän päällä sen toiselle puolelle, jonne tuli vesiohjaus. Matkaa oli joko 58m tai 68m, en muista. Koska ykköstulos oli jo menetetty, niin annoin Ruun uida tuon pienen heinikon kohdalta, jotta sain tilaisuuden harjoitella kyseisen esteen ylittämistä ja matkan jatkamista. Olisin varmaan saanut ohjattua siitä ohikin, mutta otettiin kokeesta kaikki mahdollinen irti. Tässä tulikin ohjaukseen pieni kauneusvirhe, mutta sain Ruun jatkamaan matkaa. Se eteni tuonne heinikkoon ja heinikossa sain hienosti ohjattua vasemmalle. Luulin, että meni liikaa vasemmalle ja aloin korjaamaan, mutta samalla Ruu ilmestyikin heinikosta sorsa suussa. Minun käsitys "puskasta vähän oikealle" oli vähän eri kuin mitä todellisuus. Heti puskan oikealla puolella, olisi ollut parempi ohje. Kiva ohjaus tehtävä kuitenkin.

Vesiohjaus. Ruksin edustalla hiukan oikealla oli ohutta heinikkoa, joka ei juuri kuvassa näy. Sen läpi annoin Ruun uida, se eteni lopulta oikealle heinikkoon, josta ohjasin vasemmalle. Ruksin kohdalta jostain löytyi sorsa.

Sitten jatkettiin hakuruudulla, mutta nyt ns vesistön puolella. Eli piti uida pätkä ennen alueen alkamista. Ja alue oli iso. Ja vaikea. Jännitin hirveästi miten Ruu siellä työstää, mutta sehän työsti hyvin. Nopeasti nousi lokki alueen etuosasta keskeltä (nro1). Sitten Ruu eteni pidemmälle ja tiedättekö, se eteni tuohon isoon metsään, joka on aukean oikealla puolella. Tuli esiin lähellä aukean takaosaa ja meni takaisin metsään. Jonkin ajan päästä tupsahti sieltä esiin jokin sorsalintu suussa. Tämä herätti pientä supatusta, oli joko tyyliin kauimmaisin lintu tai jäänyt edellisen päivän voittajaluokan kokeesta. En tiedä, mutta hyväksyttiin mukaan.

Hakualueen "vesiosuus". Alue kulki about punaisten raitojen sisällä, silmän kantamattomiin niinkuin tuomari sanoi. Kun Ruu oli nämä kaksi lintua palauttanut tehtiin toinen "kuivan alueen" haku, jonka jälkeen jatkettiin vielä tässä. Ruu eteni tuon metsikön oikealle puolelle pitkälle, todella pitkälle tuota vastapuolen rantaa, oli pitkään näkymättömissä alueella, joten on todella murhe, ettei se saanut lintua sieltä ylös. Hyvää työtä kuitenkin <3

Tämän jälkeen vaihdettiin taas toiselle puolelle ja piti jälleen ottaa yksi lintu "kuivalta haku-alueelta". Lähetyspaikalta näki selvän "polun", joka oli muodostunut heinikkoon edellisen päivän kokeen seurauksena, ja joka johti suoraan metsään, mutta Ruu päätti silti etsiä heinikosta. Puuh. Ja nyt meni vähän jopa riitelyksi. Tuomarin luvalla ja ohjeistuksella avustin Ruun kuivalle maalle, ja kun se sinne meni, osui samantien linnulle ja fasaani palautui käteen. Tämä oli kyllä enemmän ohjaus kuin haku-tehtävä...

Toinen kuivan maan haku. Ruu lähti tuota "polkua" pitkin, mutta kurvasi sitten heinikkoon etsimään. Pyöri ikuisuuden tuolla vasemmalla nurkassa ja kun ei jaksettu odottaa, kutsuin ja aloin ohjaamaan metsään. 

No mutta jatkettiin vielä hakuruudun märälle puolelle. Ruu eteni sinne hyvin, eteni metsän läpi sen toiselle puolelle pitkälle ja laajalle alueelle. Upeasti minun mielestäni, en olisi arvannut, että se niin pitkälle etenisi. Oli suoranaisesti sääli, ettei Ruu saanut sieltä lintua ylös ja suorituksemme päättyi tähän.

Tuomari kehui Ruun "vesialueen" hakua ja halusi kaikesta huolimatta palkita suorituksemme. Tulosta en tiedä, mutta ei se kolmos-tulosta suurempi voi missään nimessä olla.

Oikein miellyttävä ja opettavainen koe. Oli mukavaa, kun tuomarilta sai ohjeistusta suoritukseen ja ajatukset on koiran kehittymisen/oppimisen tukemisessa. Markkeeraus ja ohjaustehtävät olivat yksinkertaisia ja helpohkoja, kun taas haku toi kokeeseen isosti haastetta. Tämä meidän näkökulmasta katsottuna. En vaan ikinä itse olisi osannut/uskaltanut näin haastavaa hakuruutua rakentaa, mutta jatkossa on uskallettava. Ja niitä alustan vaihdoksia. Niitä on nyt pystyttävä harjoittelemaan jatkoa ajatellen.