Blogi ajantasalle

Yritetään nyt samantien päivittää blogi ajantasalle myös muiden juttujen osalta. On niin absurdi ja outo tilanne, että Jäbä Duudsoni on mummolassa hoidossa ja itse olen kotona koneen äärellä. Hyvin hyvin outoa.

Ensi viikko vielä armon aikaa, sitten pyörähtää itsellä taas työt käyntiin. Kysynpä vaan, että mihin tämä aika on hujahtanut? Pääsiäinenkin oli ja meni, Vappu oli ja meni. Viime viikolla käytiin pitkästä aikaa Puttaalla olemassa, tällä kertaa selvittiin ilman mahatauteja. Iitukin kesti autoilun yllättävän hyvin, odotin voimakkaampaa reagointia, mutta tuntui olevan päinvastainen vaikutus.

Toko:

Samat ongelmat jatkuu ja jatkuu. Jos olen viikon treenaamatta, ei Pikkumusta osaa enää juosta ruutuun. Se kai se meidän suurin ongelma onkin. Tuntuu, ettei päästä eteenpäin ja se syö nyt vähän treenimotivaatiotakin. Eli aika vähän on treenattu. Täytyy tehdä varmaan koemainen katsaus, niin pääsisi vähän paremmin kartalle tilanteesta. Kokeisiin kuitenkin tekisi mieli.

Kiviahon koulutuspäivitys puuttuu yhä, se jää odottamaan vielä päivitystään.

Nome:

Jaa´a, rämmitään varmaan tämänkin lajin kohdalla edelleen siinä samaisessa suossa missä ennenkin. Yritys on kova, mutta kun ei niin ei. Vaikka tasaisella Ruu tuntuu markkeeraavan vihreät damit ihan ok (matkan ollessa sopiva), niin jatkossa on varmaan helpotettava ja otettavat valkoiset ja paremmin näkyvät damit käyttöön. Pyritään oikeasti siihen, että saisi koiralle paljon onnistumisia.

Tein pari päivää sitten lenkin takapellolle ja ajatuksena ottaa pitkästä aikaa hakuruutu pöheikköön, johon olen tehnyt lähihakua. Heitin ekan damin vasempaan kulmaan, pikkudamin keskelle ja lähdin painelemaan kohti oikeaa kulmaa, kun matkan keskeyttikin iso kyykäärme, vähintään sen 80cm! YÖK! Tuijottelin sitä siinä metrin päässä ja ajattelin, että luojan kiitos sen bongasin enkä tallonut päälle. Vähän aikaa se ihmetteli, sihisi ja luikerteli heinien ja oksien sekaan piiloon. Minä käännyin kannoillani ympäri ja kirosin, etten painanut tarkemmin mieleen mihin sen pienimmän minimini-damin heitin. Olipas fantsua etsiä sitä sieltä. Nimittäin päätin olla sittenkin tekemättä hakuruutua tähän kohtaan. Kyy olisi ihan varmasti osunut Ruun reitille, ihan satavarmasti. Ja mulla ei ollut edes puhelinta matkassa, kun unohdin sen kotiin. Olisipas ollut hauskaa kantaa koiraa ja työntää vankkureita kotiin yhtä aikaa.

Toisena lenkkipäivänä oltiin Ruun kanssa kaksistaan liikkeellä ja valkoinen metsäjänis pyyhälsi pellon poikki vauhdilla. Sinne paineli noutaja perään, annoin sen mennä aika pitkälle ennen kuin puhalsin pilliin. Niin löi jarrut heti pohjaan ja pysähtyi, kun halusin testata pysähtyykö vai ei. Namitkaan ei kelvanneet palkkioksi, niin tohkeissaan Ruu pupujussista oli.

Tänään treenattiin Marikan kanssa Ankeriasjärvellä, saatiin Team Jämsän toinen osapuoli heittäjäksi. Ampuakin oli tarkoitus, mutta kun jäi vielä epäselväksi saako siellä ampua vai ei, niin jätettiin tällä kertaa ampumatta.

Tehtiin parityönä ja se oikeastaan riitti nostamaan kierrokset yhtä korkealle, jos joku olisi ampunut. Ensin markkeeraus Viuhtille, heittäjä siirtyi ja kun Viuhti oli palauttamassa, tuli Ruulle markkeeraus valkoisella damilla. Olisiko matkaa ollut 70m? Vinkui ennen lähtöä, vinkaisi lähtiessään ja näki selvästi, että odotti mun kieltävän menemästä. Kun kieltoa ei tullut, nosti vauhdin maksimiin ja haki damin talteen. Uusittiin niin, että Ruulle tuli eka heitto (mustavalkoinen dami) ja heittäjän siirtymisen odottaminen. Ruu odotti tosi rauhallisena, keskittyi hyvin heiton suuntaan ja lähti hiljaa. Hieno markkeeraus.

Sitten ohjaustehtävä. Ison ojan suuntaisesti, sinänsä helppo linja. Ensin markkeeraus tosi lyhyelle matkalle, tämä jäi muistiin. Linjalla Ruu eteni helposti, mutta koska linjan päädystä pääsee rantaan, paineli koira sinne hajujen perässä eikä kuunnellut pilliä. Tuli kutsuttaessa takaisin ja sai hajun ennen kuin ehdin pillittää. Ok suoritus. Muistidami löytyi helposti. Viuhtin linjan jälkeen laitoin Ruun vielä uudestaan, mutta pysäytin vähän ennen targettia. Hyvin stoppasi. Ohjasin oikealle, eteni hyvin ja stop. Ja siitä muutama metri taakse ohjaus, meni upeasti ja dami ylös! Wau! Tämän perään vielä yksi suora linja, hieno.

Lopuksi tehtiin kakkosmarkkeeraus niin, että eka heitto sen ison ojan toiselle puolelle ja toinen heitto ojan samalle puolelle, josta lähetettiin. Viuhti teki ensin ja koska tehtävä olikin vaikea, muutettiin Ruulle suunnitelmaa. Eka tehtiin ykkösmarkkeeraus ojan toiselle puolelle, se meni hienosti. Sitten heitettiinkin eka heitto (maastodami) samalle puolelle ja toinen heitto (valkoinen dami) ojan toiselle puolelle. Sen Ruu haki hienosti ensin ja kakkosdami löytyi myös tosi tosi hienosti. Etäisyydet oli alokasluokan koirakoille, mutta ainakin saimme tehtävän onnistumaan varmasti.

Kiva ja onnistunut treeni, ei yhtään epäonnistumista. Ihanaa! Kiitos Team Jämsä!

Terveys:

Piips on voinut hyvin, kipukohtauksia ei ole ollut. Maallikon silmään meininki näyttää yhtä hyvältä kuin aiemminkin, omaan silmään hieman huonommalta ja käteenhän tuo koira tuntuu tosi huonolta. Vaivoja on. Kipulääkkeet menee jatkuvana ja yksi lihasrelaksantti-kuuri on syöty. Allergiat vaivaa, johtunee varmasti keväästä, mutta voi myös olla, että on stressiäkin kivuista. Kun ei voi tietää. Kesä jo kolkuttelee ovella, saa nähdä miten Piips jaksaa pihakoiran virkaa toimittaa. Iloinen se on ja ruoka maistuu. Eli Iitun mielestä kaikki on kunnossa.

Kissat:

Ulkoilma maistuu ja joka päivä on metsästys ollut onnekasta ja saaliita kannetaan kotia näytille. Mahtavaa.... Paniikki reissaa edelleen, joka päivä se on mielessä ja ajatuksissa, vaikkei olekaan kotona. Toivon, että Pulla-Poika tulisi vielä kotiin.

Kuviakin on tullut otettua kaikista otuksista. Jospa niitä saisin tänne näytille asti.