SM-toko

Tokon SM-kokeet pidettiin pari viikkoa sitten omalla kylällä Laukaan Vihtavuoressa ja meidän omalla ns kotikentällä, vaikkei me kyseisellä nurtsilla saada varsinaisesti treenata. Me otimme osaa kisoihin Laukaan koiraharrastajien joukkueessa ja ihana pätevä joukkue meillä olikin! Kiitos paljon kisaseurasta treeniystävät!

Valmistautuminen kokeeseen sujui tosi kivasti. Ruu teki hyvin hommia, iloisesti ja vauhdikkaasti, kerrassaan upeasti voisi jopa sanoa. Ei treenattu liikaa, mutta haastoin koiraa niissä treeneissä mitä tehtiin ja ajatuksena nimen omaan nämä isommat kokeet. Ja hyvin Pikkumusta teki duunia. Vaikeatkin liikkeet, zeta ja luoksari toimivat joka kerta. Oli vahva tavoite ykköstulokseen ja jopa finaalipäivään.

Mietin ehkä liian lyhyen aikaa sitä, otanko Ruulle meidän telttaan häkkiä vai en. Tiesin, ettei Ruu tykkää siellä olla, mutta sitten kuitenkin ajattelin, että sen olisi siellä parempi huilailla. Tähän huolimattomaan ajatukseen meni paljon pisteitä. Ruulle oli yllättävän kurjaa olla häkissä, vaikka häkki on siis iso. Marikakin sanoi, ettei Ruu ollut ollenkaan oma itsensä lämmittelylenkeillä, ei ottanut vauhtia, hissutteli vain. Kun tultiin kisapaikalle kiersin Ruun kanssa kehien välissä paikkaa näyttäen ja pikkujuttuja tehtiin siinä samalla. Oli tosi hyvä fiilis ja meno. Jotain tapahtui häkkiodottelun jälkeen, sillä koira oli ihan erilainen. Jotenkin hiljainen ja hidas.

EVL:n osanottajia oli jotain 50 koirakon verran, puolta vähemmän kuin normaalisti. Meille arvottiin numero 28, eli keskivaiheilla oltiin. Koe pyöri minusta tosi kivasti ja järjestelyt toimivat erinomaisesti. Kehät oli suunniteltu hyvin, lyhyet siirtymät ja kaikki sujui tosi näppärästi.

Ekassa kehässä oli paikallaolot. Tuomarina Tuire Marjamäki. Ruu oli toisessa reunassa, eli meni ensimmäisenä maahan, mutta vikana sivulle.

Istumisessa oli teputellut useamman kerran, voi höh! Arvosana kiltti 9.

Maahanmeno ja luoksetulo sujui tosi kivasti. Meni hyvällä tekniikalla, mutta hiukan hitaasti maahan. Makuulla nojasi toiseen kyynärpäähän enemmän, koska ei ole sitä rintakehää ja olisi kohtuutonta alkaa nipottamaan asiasta. Ei minusta nojannut edes mitenkään häiritsevän rumasti eikä ennen kaikkea siirtänyt etujalkaa parempaan asentoon, minkä tekee yleensä aina. Sivulle tuli kivasti. Arvosana 7. Arvosana vähän harmitti ja oli pakko kysyä perustelut, ja syynä oli nimen omaan tuo vino makuuasento. Mutta ehkä tää sit kompensoi tuota kilttiä ysiä istumisesta...

Odottelun jälkeen mentiin toiseen kehään, jossa tuomarina oli Ralf Björklund. Liikkeinä oli kaukot, luoksetulo, zeta ja tunnari. 

Kaukoissa heti ekaan maahanmenoon teki pienen ylimääräisen liikkeen, normisti lävähtää maahan nopeammin. Järjestys oli I-S-M-S-I-M. Eka seisominen jäi vajaaksi, mutta muuten kympin tekniikka. Arvosana 9.

Luoksetulo oli yleisvauhdilta hidas, mutta stopit toimi aika kivasti. Arvosana 8½ ja kyllä se mieltä lämmittää edellisvuoden seiskaan verrattuna.

Zetassa järjestys I-M-S. Istuminen ja maahanmeno oli perushitaita, harmittaa sillä treeneissä ne on toiminu tosi tosi hyvin, erityisesti istuminen. Kaikki kuitenkin oikein, seuruu toimi ja asennot oli suorat. Arvosana kiltti 9.

Tunnarissa tuli lihapullamoka. En ole treeneissä käyttänyt lihapullaa ja nyt kädet oli ihan siinä lähmässä. Ruu merkkasi oman aika nopeasti, mutta oli sen näköinen et hyh mikä lihapullalemu. Varmisteli sitten vielä kaikki ennen kuin uskoi, että on sen oltava se lihapullakäryinen kapula. Arvosana 6½, voi höh.

Kolmanteen kehää päästiin sitten ihan suorillaan. Pieni palkkaus välissä ja menoksi. Tuomarina Carina Savander-Ranne ja liikkeinä ruutu ja ohjattu. 

Eteenmeno onnistui juuri ja juuri. Oikealla taustalla hiukan viistossa näkyy yleisöä ja outoa kyllä, Ruu lähti vähän kuin heitä kohti, vaikka ajattelin, että väistäisi juuri toiseen suuntaan. Sain stopattua kuitenkin ympyrän oikeaan reunaan hyväksytysti. Ruutuun lähti pienen ihme kaarteen kautta, stoppi suht ok, maahanmeno ennen kaikkea hidas. Tämänkin on treeneissä tehnyt upean nopeasti... Sivulle tuli ihan jees ja arvosana 8.

Ohjatussa näkyy sitten ehkä jopa eniten koiran epänormaali mielentila. Merkille raahusti juuri ja juuri laukalla. Kapulalle lähti niin, että käänsi hitaasti ensin päätä, että ai niin mitä mun pitäis noutaa? Ja kun tarpeeksi käänsi päätä sai kapulan näkyviin ja lähti sen sitten hakemaan. Ei ollenkaan normaalia. Todella moni huippukoirakkokin töpeksi oikean kapulan haun sivussa näkyvän valkoisen ulos-kyltin vuoksi, kiva kun se ei sentään Ruuta häirinnyt yhtään. Arvosana 6½. 

Seuraavaksi tuli taas odottelua, jonka aikana töpeksin minä, neljännessä kehässä vain hässäkkä-liike. Tuomarina Jaana Tala.

Olen jokaisessa kokeessa ennen hässäkkä liikettä tehnyt Ruulle yhden merkin kierron vahvistaakseni sitä ja muistuttaakseni, että mitä me seuraavaksi tehdään. On toiminut hyvin. Nyt sitten en jostain syystä kehdannut tehdä tätä valmistelua kunnolla "varikko alueella", vaan yritin mini matkalla telttamme sisällä kierrättää merkkiä ja siitä ei tullut yhtään mitään. Ja sitten kierrätin mini matkalla ulkopuolella ja sekin oli vaikeaa. Stoppina seisominen, josta vielä palkkasin. Meille tuli riitaa kiertämisestä ja ei ollut kyllä sinne päinkään fiksuinta touhua. Ruu paineistui ja se kostautui meille kehässä.

Lähti kiertämään merkkiä, mutta jäi sitten sinne merkille patsastelemaan. Ylimääräisellä käskyllä lähti liikkeelle, stoppi suht ok. Sitten Ruu töpeksi kapulan poimimisen, ei saanut sitä ekalla kyytiin, mutta sai onneksi kuitenkin hypättyä. Arvosana 5.

Jonkin aikaa jouduttiin odottamaan ennen viimeistä kehää, jossa vain seuraaminen ja tuomarina Erkki Shemeikka. Ruun laitoin odottamaan varjopaikkaan kehien välissä ja se hengasi siinä lähellä omassa rauhassansa hetken aikaa ennen kuin otin sen valmisteluihin. Ja se tuli niin mielellään tekemään hommia, ilme oli muuttunut ihan hurjasti. Ja alkoi olemaan sitä meidän fiilistä!

Pieni kehä, paljon käännöksiä lyhyiden pätkien jälkeen. Mukava seuruu kaavio ja Ruu teki niin hyvin hommia! Oli ihanaa olla sen kanssa kehässä, kun oltiin samalla taajuudella ja fiiliksellä. <3 Seurasi tosi hyvin, perusasennotkin toimi ja viimeisissä askelsiirtymissä erityisesti tunsin hyvät siirtymät Ruulta. Upeaa! Käännöksiin tuomari kaipasi enemmän tiiviyttä, muuten hyvä seuruu. Arvosana 8.

Tähän oli ihanaa päättää suorituksemme, hyvällä mielellä ja hyvällä fiiliksellä. Yhteensä pisteitä kertyi 244p, eli EVL2 tulos ja se riitti jonnekin 25-30 väliin sijoituksissa. Varsinaisesti ei harmita kakkostulos eikä se, ettei päästy finaaliin. Se mikä jäi harmittamaan on, että ekoissa kehissä ei ollut sitä fiilistä, me ei oltu normaalilla moodilla. On paljon helpompi hyväksyä iloinen nolla eteenmenon epäonnistumisesta tmv, kuin, että kehässä ei ole kivaa. Se fiilis on mulle tosi tärkeä juttu, jota arvostan ihan eniten.

Me päästiin sunnuntaina toiseksi nollakoirakoksi finaalikehään ja totta ihmeessä tartuin moiseen mahdollisuuteen. Otettiin treenin kannalta. Liikkeinä ohjattu, kaukot, zeta ja hässäkkä. 

Ruu oli tosi hyvällä mielellä, ei parhaimmillaan, mutta edelliseen päivään verrattuna paljon paremmalla. 

Ohjatun merkki olisi saanut olla nopeampi, mutta kapuloille ampaisi normaalilla vauhdilla. Näytin käsimerkin hiukan liian suoraan ja teki noutajamaailmasta tutun tiukan pyörähdyksen taaksepäin ja meni keskimmäiselle kapulalle. Hyvin saatiin korjattua kuitenkin. 

Kaukoissa järjestys I-M-S-I-S-M. Vaihdot käskytettiin asentokuvilla tabletilta tarkasti 3s välein ja tämä oli sijoitettu minusta vasemmalla olevan mustan "pömpelin" sisään. Jännää, mutta sujui meiltä hyvin. Tekniikka kymppi.

Zetan järjestys M-S-I. Vielä osataan nopeammat vaihdot, mutta nyt oltiin jo lähellä parastamme. Kaikki oikein ja seuruu tuntui hyvältä.

Hässäkkässä stoppina istuminen. Tajusin, että ei olla kertaakaan tehty merkin kiertoa niin, että taustalla on noin lähellä ihmisiä/yleisöä. Jännitin, kiertääkö ollenkaan. Ruu lähti kiertämään ihan hyvin, oli menossa vasemmalta ympäri, mutta ihan törpön edessä muistikin, että se pitää kiertää oikealta ja korjasi tämän. Näytti kyllä aika hassulta... Stoppi kohtuullinen. Sitten iski taas kapulan poimimisen ongelma, kun se ei tartu suuhun niin se ei tartu. Ja nyt vielä sillä seurauksella, että tuli hypystä ohi. No, ei voi mitään. Treenilistalle kapulan poimimiset vauhdista.

Mutta olipa kivaa pyörähtää finaalikehässä. Ja meillekin taputettiin! Vau. Oli kuulemma ihasteltu kaukoja ja jääviä. Vau. Mutta se fiilis, se oli paljon parempi <3

Harmi kun ei saatu olla toisessakin erässä nollakoirina, mutta tein sitten oman treenin kehän ulkopuolella ympäristön häiriötä hyödyntäen. Ensin tietty katsottiin finaalikoirien ekan setin suoritukset ja välissä olleen tauon lopuksi tehtiin treeni. Eli odotusta tuli. Ruu hengasi kehän laidalla tuolin varjossa. Hyvin sain sen heräteltyä hommiin ja tehtiin kokeenomaisesti tunnari, eteenmeno, ja luoksetulo.

Tunnari oli ihan kymppi, poimi oman ihan heti, varmasti. Eteenmenon tein yleisöä kohti ja meni suoraan ja lujaa! Stoppikin hyvä! Lopuksi luoksetulo, jossa häiriönä ohi meneviä koirakoita ja ihmisiä. Vauhti olisi saanut jossain pätkässä olla vähän parempi, mutta kokonaisuus oli tosi tosi hyvä! Stopit toimi ääri hienosti. Niin upeaa! Tästä oli hyvä päästää koira loppupalkalle.

Mieltä lämmittää finaalipäivän fiilis. Ruu tekee niin hyvää, tarkkaa ja perusvarmaa työtä parhaimmillaan, että kyllä sitä kelpaa noissa kisoissa näyttää. Taitava Pikkumusta <3