Easy täytti eilen 1,5v. Vasta! Liian usein ajattelen sen olevan jo 3v, kunnes havahdun siihen, että eihän se vielä todellakaan ole. Easyn luonne saa sen varmasti aikaan, sillä se on sellainen pikkuvanha sielu. Easy on myös tosikko ja ehdottomasti meidän perheen poliisi. Työt tehdään täysillä ja töitä se kyllä haluaisi koko ajan tehdä. Esimerkiksi omaehtoinen leikkiminen pihassa on jäänyt jo tässä vaiheessa hurjan "vähäiseksi", mutta tarjoutuu kyllä töihin, vaikka ei treenihetki olisikaan. Tiedä sitten miten paljon on mallioppimista vanhemmalta koiralta? Ruuhan ei enää koko ajan ole leikkimässä eikä leiki yhtään, jos minä touhuan muita piha hommia tai esim. puhun puhelimessa.
Easy n. 1v5kk iässä
Syksy alkaa olla lopussa metsästyksen osalta. Maltillisesti mentiin tämä ensimmäinen metsästyskausi läpi, sillä isommat tavoitteet ovat tulevaisuudessa. Nyt saatiin rakennettua rauhaa, malttia, rauhaa ja vähän lisää malttia. Tärkeintä oppia tässä vaiheessa. Tutustuttiin meidän "naapuriin", jonka ansiosta Easy pääsi kyyhkylle sekä pari kertaa etsimään sorsia jälkikäteen. Toisella kertaa ei lintuja löytynyt ja ne mitkä lähti lentoon ei saatu alas. Toisella kertaa kaislikosta/veden puolelta palautui nopeasti kaksi heinäsorsaa, jotka sinne haavakoina oli paennut. Linnut oli jo elottomia, mutta eivät jääneet hukkaan. Easy kävi vesialuetta läpi omatoimisesti eikä kylmä vesi tuntunut haittaavan yhtään. Tämmöinen jälkietsintä on tosi mukavaa ja mielekästä vaikka löytöjä ei tulisikaan. Suuri kiitos mahdollisuudesta!
Easy ja heinurit. Kuvasta ei näy, mutta koiraa paleltaa oikein kunnolla.
Etsintää kylmä vesi ei haitannut yhtään.
Ruu oli mukana sorsien etsinnöissä ja auttoi saaliin kantamisessa sillä aikaa, kun Easy kahlasi ja rämpi vedessä. Ruulle on hirmuisen tärkeää saada olla mukana, vaikka varsinaisiin töihin en raaski sitä enää laittaa. Ruu on aina kantanut saalista erittäin kauniisti eikä se halua laskea sitä vapaaehtoisesti alas. Nyt sai kantaa pitkään ja hartaasti. Onnellinen mummukoira.
Syyslomalla päästiin kanalintujahtiin Pihtiputaalle. Ensimmäisenä aamuna Easy jaksoi jonkun aikaa istua ja ihmetellä, kunnes kävi makuulle. Oli täysin hiljaa koko ajan. Aamu oli hiljainen, mutta ihan lopussa lensi pari lintua ja yksi saatiin alas. Sen Easy sai käydä hakemassa ja nopeasti löysikin. En tiedä pitääkö paikkaansa, mutta kanalintujen sanotaan olevan kaikkein mieluisinta noudettavaa ja Easyn piti nostaa vähän karvojakin pystyyn, kun niin ihanan jännittävää tuntui olevan. Noudon jälkeen istuttiin vielä hetken aikaa, vaikka aamu oli jo ns. ohitse. Se maltti ja rauha. Päiväretkellä ei lintuja näkynyt. Lopussa lähti edeltä yksi metsäjänis, jota ei saatu saaliiksi, mutta laitoin Easyn jäljille ja kyllä se painelikin jälkiä pitkin menemään. Hyvä, riistan haju kiinnostaa.
Ekana aamuna passissa.
Toisena aamuna oli lintuja, mutta niin paljon sumua, että ei päässyt oikein ampumaan. Teeret eivät tykkää lentää sumussa ja ne tulivat maata pitkin periaatteessa haulikko etäisyydelle. Niitä oli edessä ja takana, mutta sumun vuoksi ei nähnyt kunnolla ja etäisyyden arvioiminen on hankalaa. Lopulta ne pärähtivät karkuun. Päiväretkellä nähtiin lintuja ja metsästäjä pääsi niitä yrittämäänkin, mutta ei pudotuksia.
Easy, pikkuvanha tosikko kun on, on melkein tilanteessa kuin kuin tilanteessa rauhallinen. Se ei lähde juoksemaan metsään into piukkana, vaan se odottaa kärsivällisesti auton lähellä, että päästään matkaan. Kun pysähdeltiin metsäkävelyllä niin Easykin pysähtyi. Se kulkee metsässä vaivattomasti ja oppisi varmasti ajamaan kanalinnut ylös jos sellainen tapahtuisi pari kertaa. Laukauksista Easyn kierrokset nousivat ja ihan kaikkein parasta antia näinä kolmena päivänä oli se, että se ei päässyt noutamaan kaikista laukauksista. Laukausten jälkeen se olisi kyllä halunnut lähteä juoksemaan, mutta en päästänyt. Vasta kun kierrokset oli selvästi alhaalla päästin sen taas kulkemaan vapaana. Silloin ei ollut enää tarvetta syöksyä holtittomasti eteenpäin. On mielenkiintoisen hämäävää, miten kaiken sen rauhan alla kuohuu hyvin nopeasti.
Tässä Easy on pysähtynyt odottamaan, kun kaikki muutkin on pysähtyneet.
Tuossa se patsasteli pitkään ja odotteli kärsivällisesti matkan jatkumista.
Kolmantena aamuna oli myöskin hiljaista ja vasta ihan lopussa lensi pari lintua. Ensin toinen lähelle puuhun, mutta jäi niin piiloon, ettei heti päässyt ampumaan. Ja hetken päästä lensi toinen yllättäen ampujan selän takaa, johon kaksi laukausta, mutta molemmat ohi. Ja laukausten myötä se ensimmäinenkin lintu otti hatkat. Jälleen kuultiin laukauksia, mutta ei noutoja. Metsokin nähtiin ihan loppuviivalla ennen autoa, mutta vanha kokenut lintu liiteli varmasti ajoissa karkuun.
Easy vikan aamun passissa. Taisi välillä tuhista unissaan, että kyllä ainakin rennosti osasi ottaa.
Unohdin koiran takin kotiin, niin hätäratkaisuna edes pyyhe vähän lämmittämässä.
Päiväretkelle ei kolmantena päivänä enää ehditty aikataulullisista syistä. Mutta oli ihan parhaat kolme päivää ja ihan parasta antia nuorelle koiralle. Itse tykkään ehdottomasti eniten kanalinnustuksesta ja tuli hirveä hinku saada itsellekin metsästysluvat.
Nyt jatketaan treenejä. Nomessa pitäisi oikein kunnolla ottaa työn alle ohjaukset ja haku. Varsinkin haku on tökkinyt ja ei olla sitä treenattu pitkään aikaan. Ajattelin treenata seuraavaksi hakua riistan kanssa, niin motivaatio on varmasti kohdallaan. Ohjauksiin tarvittaisiin vankemmat perustat. Hyvin motivoituna Easy menee pitkänkin ohjauksen "helposti", mutta sille ei tässä vaiheessa vielä riitä vahvaksi motivaatioksi se, että olisi käynyt hakemassa markkeerauksen samasta paikasta tai tehnyt jo yhden ohjauksen samaan paikkaan. Easy tuntuu ajattelevan, että sieltä on jo haettu, miksi mennä uudestaan?
Easy 6kk
Easy 1v5kk
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti