Easyn kuulumisia ja treenejä

Kuva: Tiina Karvonen

Pentu kasvaa päivä päivältä ja koko ajan tykkään siitä enemmän ja enemmän. Nyt ikää on sen 19 viikkoa ja painoa 13,8kg. Ollaan päästy siitä tietynlaisesta pikku pentu vaiheesta eteenpäin ja ollaan nyt ihanassa pikku koira vaiheessa. 

Kuva: Tiina Karvonen

Easy on arjessa käsittämättömän helppo ja ihmisten ilmoilla ottaa rennosti. Hihnassakin kulkee luonnostaan nätisti. Se ei ole läheskään niin pehmeä kuin Ruu ja se edelleen saattaa toisinaan hetken miettiä, tottelisiko vaiko eikö. Easy kyllä fanittaa edelleen Muori-koiraa, mutta ei ehkä yhtä paljon. Seuraa minua aiempaa enemmän ja tarjoaa leluja tuon tuostakin leikittäviksi. Uusimpana hauskuutena tuntuisi olevan erinäisten tavaroiden tai roskien tuominen näytille. Olisiko kerran poiminut lattialla lojuneen tutin suuhunsa ja kiikutti sen näytille. Palkkasin ottaessani tutin parempaan talteen ja tämän jälkeen on varastanut tuttia sitteristä, että saa tuoda sen uudelleen. Jos ei löydy tuttia niin tavaraksi on kelvannut mm. lahjapaperipussi, lasten sukkia, lasten leluja ja kissan valjaat. Kerran toi ulkoa sisälle lahon puun palasen ja luovutti sen minulle innoissaan.
Kaikkiaan alan todella tykätä tästä lapsikoirasta!

Kuva: Tiina Karvonen

Kuva: Tiina Karvonen

 Easyn kanssa pyrin treenaamaan päivittäin edes jotain ruuan yhteydessä, mutta toisinaan harjoitellaan sitä ettei tehdä mitään. Tokoa on tehty alusta asti ja tiedätteö, että on IHANAA treenata taas tokoa!! Treeneissä alkaa olla jo sellaista ajatusta mukana ja jotain olen jopa osannut opettaa hyvälle alulle. Ainakin omasta mielestä. Pari kertaa ollaan päästy osaavampien silmien alle tokon suhteen ja nekin avasi omia silmiä vielä lisää. On Easyssa potentiaalia vaikka mihin!

Pikkuhiljaa alkaa vauhtia tulla ja leikkiminenkin onnistua sekaisin namipalkan kanssa. Ruoka on kuitenkin ehdottomasti suurin motivaation lähde tällä hetkellä. 

Tähän olen lopultakin saanut muutamia videopätkiä yhdistettyä ja latailtua. 

Easy pikkuruisena 10viikon ikäisenä

Ja sitten vähän isompana 4kk

 Puttaan reissulla hoksasin kokeilla toisenlaista perusasentotreeniä ja yllätyin kyllä isosti siitä, miten hyvin Easy hahmotti paikan sivulla. Treenasin siis puhtaasti tarjoamisen kautta paikkaa ja kyllä oli pätevä pikku koira!

 Nyt meidän pitäisi päästä kimppatreeneihin tottumaan toisiin koirakoihin. Tälle on vähän jarruna perheemme tuore vaunuikäinen Ylijohtajamme, jonka kanssa ei uskalla oikein vielä kauas kotoa liikkua, kun ei tiedä nukkuuko hän vai eikö nuku. Ehkä me ehditään vielä.

Kuva: Tiina Karvonen

 Jälkeä olen tallonut aina kun se on ollut mahdollista. Joskus ja usein on käynyt niin, että kun päästään pellon reunaan niin Pikku Johtajamme vaunuista toteaakin, että otappas kurssi takaisin kohti kotia ja harvoin tästä asiasta onnistuu tällä hetkellä neuvotella.

Easy tykkää todella paljon jäljestämisestä ja motivaatio jälkeen on suuri. Jäljen pituus ei ole vielä järin suuri, mutta varmasti voisi jo pidentää. Namittomia askelia on siellä täällä vaihdellen ja tuoreeltaan kokeilin kuuden askeleen namittoman päktän. Ei hämmentynyt yhtään, hyvin nuuskutteli eteenpäin. Ehkä hitusen turhan kiire tuntuisi jäljellä välillä olevan, josta en ole han varma. Nameja ei välttämättä joka askeleelta kaiva, vaikka siinä nami olisikin. Esineisiin Easylla on tosi hyvä ajatus jo, sillä niiltä saa herkkua ja ne on kannattavia ilmaista. Esineellä Easy pyrkii nopeasti maahan, mutta ehtii monta kertaa tarjota istumista/maahanmenoa uudestaan ennen kuin saan annettua palkkaa. Hyvällä mallilla minusta siis jälki on, mutta silti on ajatus päästä tässäkin lajissa osaavien silmien alle, että edettäisiin oikealla tavalla eteenpäin.

Tässä pieni pätkä jäljeltä. Lopussa on esine.

Nome-jutuista on treenattu ainoastaan pillikäskyjä. Istumista, lähihakua ja luoksetuloa. Intoa on! Muutamia eteenmenoja on ruuan kanssa tehty ajanjakson alussa, mutta ei hetkeen. Dameja ei ole juurikaan nähnyt eikä niistä vielä ymmärrä mitään. Yhden damin on saanut nostaa maasta ja luovuttaa. Pehmoleluilla olen vahvistanut kantamista ja kaunista pitämistä edessäni. Riistaa on saanut nähdä silloin 12 viikkoisena ja kerran myös myöhemmin, kun poimin tienreunasta meille priimakuntoisen lokin. Riista tuntuisi olevan tärkeää. Sitä pidettiin kauniisti ja tiiviisti, kun oikea ote lopulta löytyi. Luovutus oli vähän vielä nihkeä, koska olisi niin mielellään pitänyt riistaa suussaan.

Kuva: Tiina Karvonen

 Ihana pikku koira! En malta odottaa että kasvaa vielä lisää.

Kuva: Tiina Karvonen

Muorin versio Easysta

Meille kotiutui toi koiranpentu 1,5kk sitten, niinku mamma on jo teille kertonutkin. Mä en aluks ehkä tajunnu oliks se koira vai kissa, kun se oli niinku noita meidän kissojakin pienempi otus, mutta kyllä se hais vahvasti koiralle. Ihme rääpäle ja mä en sen suuremmin välittänyt koko tapauksesta.

Se kyl sitkeesti vaan tunki iholle ja eihän siinä sit auttanu ku antaa sen tulla viereen. Mitäpä se haittaskaan, kun mäkin tykkään kuiteski seurasta, läheisyydestä ja lämmöstä, ni sehän kävi oikeestaan paremmin kuin hyvin sit pötkötellä vierekkäin.

No sit se tunkeminen alko olla jo parin päivän kuluttua aika tiivistä ja samalla se alko roikkua turvassakin kiinni joka ikinen hetki. Ja jos mä satuin kantaa jotain lelua, ni se tarttu siihenki sit heti kiinni ja alko kiskomaan sitä itselleen. No sekään ei sinänsä haitannu, ku sehän oli aikas kivaa pikku leikkiä ja kyllä mä tykkään leikkiä.

No sit se pieni ja viaton vetoleikki alko äityä vähän isommaksi, kun toi penska siis alko hyppiä silmille ihan koko ajan. Ja vaatimalla vaati juoksemista, hippaa ja painia. No sekään ei sinänsä haitannu, ku tykkään mä hippaa juosta. Se on ihan kivaa puuhaa ja ei siihen niin kovin montaa sopivaa kaveriakaan mulla taida olla.

Näin lähtee hippa ja hepulit käyntiin! Näistä mä tykkään!

 

Ja painistakin tykkään...

Mut sit en oikein tiiä missä kohtaa tapahtu ja mitä, mut toi pentu alko oikeesti hyppimään koko ajan kovemmin ja kovemmin silmille ja päälle. Ja vaatii käytännössä koko ajan kauheeta vouhotusta ja painimista ja juoksemista. Mä yritän sanoa, että vähän rauhallisemmin ja silleen, mut ei se kuuntele. 

Se käy vaan kahta kauheammin päälle...

Ja huutaa mulle takaisin, että painitaan kovempaa!!!

Ja vieläkin kovempaa! Ja kovempaa!

No sit mun ei auta oikein muuta kuin lähteä karkuun. Ja sithän se on sitä mieltä, että jes, hippaa!!!

Ette tiiä miten terävät naskalitkin tuolla on! Vaikka mä ulahtaisin selvästi, että nyt meni vähän överiksi ja muhun sattu, ni se tulee vaan päälle. Mä en pääse sitä karkuun, kun se vaan tulee ja tulee ja tulee päälle!

No sit mä yritin karaistua ja sanoa jo vähän takaisinkin, että nyt riittää!

Huusinkin sille, että NYT HILJEMPAA!

Ja murisin ja näytin hampaitakin pahasti!

Ja saatoin jopa tönäistäkin vähän, että viesti menis paremmin perille.

Mut ei... Mikään ei tuntunu auttavan. Se vaan tulee ja hyökkää päälle!

Hyppii silmille ja kuonolle ihan jatkuvasti ja koko ajan kovemmin.

Törmäilee holtittomasti päälle...

Eikä jätä rauhaan, ei millään...

Mä en ehkä kestä tota enää kauaa!

Onneks mamma laittaa ton hulluudelle stopin aika nopeesti, kun ei se vaan usko mua. Sit hetken aikaa me voidaan taas painia sovussa ja sopivasti. Mut aika nopeesti tolla pennulla menee överit ja sama tarina toistuu uudestaan ja uudestaan.

Sillon kun toi ei pure naskaleillaan liian lujaa eikä hypi silmille, se on aikas hauska otus ja kaveri. Kyllä mä siitä kaikesta huolimatta tykkään.

Easy kasvaa

Easy 10vkoa

Easy kasvaa ja arki rullaa. Helppo penska se on edelleen, ei voi moittia. Easy ei häslää oikeastaan yhtään mitään eikä edelleenkään puremalla pure. Pojat saavat sen villiintyymään joskus niin, että pennulta menee sekaisin mikä on lelu ja mikä on paidan helma tai ovatko kädet puremisen kohde. Näissä tapauksissa ei aina tiedä kieltääkö pentua vai lapsia? Se on ainakin varmaa, että pentu tottelee paremmin...

Easy 12vkoa

Tuhmuudet rajoittuvat kaiken mahdollisen roskan, tikkujen, käpyjen, kivien ja muun ulkoa löytyvän luvattomuuden syöntiin. Jotka toisaalta ovat normaalia toimintaa pennulta, että voiko sitäkään tuhmuudeksi laskea? 

Ruu ja Easy 10vkoa

Arkeen on saatu hyvä rytmi ja tietyt rutiinit, joista voi kohtuu helposti myös poiketa. Eli liian orjallisesti ei tarvitse päiväohjelmaa pyörittää. Sisäsiisteys on ajatuksen alla eikä enää tarvitse joka 10min välein raahata pentua ulos. Joku yksittäinen pissavahinko on vielä sattunut, mutta ihan hyvällä prosentilla saadaan asiat hoidettua ulos. Kakkavahinkoja ei ole sisälle tullut kertaakaan. 

Easy 12vkoa

Easylle tuli 12 viikkoakin mittariin, jonka ansiosta saatiin hakea ensimmäiset rokotukset. Eläinlääkärireissu itsessään sujui erinomaisen hyvin ja helposti, kun sinne viimein päästiin. Jouduin ottamaan lapset mukaan ja ennen lähtöä en löytänyt rekisteripapereita mistään. Siinä kiireessä ja stressissä jouduin lopulta soittamaan klinikalle, voidaanko tulla ilman papereita, kun en kerta kaikkiaan löytänyt niitä. Saatiin lupa, kiitos mikrosirun ja koiranetin, ja kauhealla kaasulla matkaan. Ja ne paperitkin lopulta löytyivät, kun sai rauhassa etsiä.

Easy 12vkoa. Olisiko painoa ollut jotain päälle 9kg.

Kissojen kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Minni-kissa ei välitä pennusta oikeastaan mitään ja lähtee pois jos Easy tunkee iholle. Iines-kissa taas yrittää läpsiä tassulla ja paheksuu lähemmän tuttavuuden tekemistä, mutta eihän pentu pehmeää tassua usko. Ja lopulta Iines ottaa hatkat ja paheksuu etäämmältä tai korkeammalta.

Easy 12vkoa

Ruu-muori on Easyn suuri idoli ja fanituksen kohde. Varsinaisia ongelmia ei näidenkään välillä ole, mutta itse näen pieneksi ongelmaksi sen, ettei Ruu sano pennulle mistään mitään. Easy saa viedä luut, ruuat, lelut ym. ja Muori tyytyy tähän. Minä yritän parhaani mukaan pitää Muorin puolia ja vahvistaa isomman koiran asemaa ja osaa laumassa, mutta liekö millään mitään väliä. Ruu kuitenkin tykkää selvästi pennusta, nukkuvat paljon vierekkäin ja pennun tulon myötä Ruulle on kelvannut taas luiden kaluaminen. Se ei syönyt yksinään kuin äärimmäisen herkullisia puristeluita, nyt kaluaa innoissaan ja mielellään niitäkin, mitkä jäivät aiemmin syömättä. Ja selvästi tykkää myös leikkiä pennun kanssa. Leikit vaan alkavat olla niin vauhdikkaita, että on tosissaan toppuuteltava menoa. Kun homma menee överiksi, niin naskalihampaat saavat Ruun vinkumaan tuon tuostakin ja sille ei tule loppua ellen minä tee siitä loppua. Muori kun ei sano tästäkään asiasta mitään.

Muori ja Easy 11vkoa

Easyn kanssa on tehty joka päivä pieniä toko-juttuja, luopumista ja malttia muun treenin yhteydessä, peltojälkeä sekä pillityksiä. Kantamistakin harjoiteltu ja siitä kehuttu silloin, kun pennun ei tee mieli järsiä kohdetta. RUOKA on TÄRKEÄÄ ja toimii erinomaisena palkkana. Tässä yhtenä päivänä Easy sai ensimmäistä kertaa nakkia treeneissä ja voi herranenaika kun pentu meni täpinöihinsä. Nenä on tarkka ja jos haistaa jonkun pudonneen karkin, niin se sitten kans etsitään ennen kuin pystyy kuulemaan tai näkemään mitään. Leluilla leikkii myös mielellään ja pikkuhiljaa pystytään tekemään treenipätkiä molempia palkkoja hyödyntäen. Easy keskittyy hyvin treeneissä ja varsinkin ruokapalkan kanssa saa käytännössä jakamattoman huomion. 

Easy 12vkoa

Tässä muutama päivä taaksepäin sulatin naakan, että tiedän miten pentu suhtautuu ja toimii riistan kanssa. Easy sai löytää linnun metsästä itse ja jukra, kun se olikin jännittävää. Haisteli lintua varovaisesti ja tuumaili asiaa. Pienellä kannustuksella otti linnun kantoon aika pinnallisella etuhammas otteella. Jo ennen kuin päästiin metsän puolelta pihaan Easy korjasi otetta vähän paremmaksi ja piti siivestä kiinni. Pihassa kahmi koko lintua paremmin suuhunsa ja sen jälkeen otti sen aina hyvin suuhun. Riista oli selvästi tärkeää ja siihen suhtauduttiin aika kiihkeästi. Kantoi ja esitteli sitä minulle erittäin mielellään, mutta selvästi herkässä oli myös se, että lähtisikö riekkumaan tämän aarteen kanssa. 

Easy 12vkoa ja naakka

Yhtään heittoja linnun kanssa en tehnyt, vaan pentu sai sen poimia omatoimisesti maasta. Luovutus oli vähän nihkeä, kun eihän tästä aarteesta olisi millään halunnut päästää irti...

Mutta on se nyt pienesti kehuttava 12 viikon ikäistä pentua, kun pystyin pyytämään sen istumaan ja odottamaan hetken paikoillaan, että sain napattua siitä kuvan kameralla. Kameran säätöjä tosin ei ollut vara alkaa tuhrailemaan, koska pelkäsin, että pentu pudottaa riistan ja alkaa syömään sitä. Tai jotain muuta vastaavaa. Mutta hienosti Easy kantoi ja piti lintua. Pätevä pieni noutajan alku.

Easy 12vkoa

Joka päivä Easy kasvaa ja joka päivä tykkään siitä enemmän. Tekisi niin mieli jo osallistua taippareihin, raato-kokeisiin, toko-kokeisiin ja treenata enemmän ja vaativammin ja ja ja...

Mutta vielä vaan keskitytään kasvamiseen ja minä yritän olla pilaamatta hyvää alkua kaikelle mahdolliselle.

Easy 12vkoa

Easyn luonteesta en ole ihan vielä selvillä. Helppuden, innon ja touhuamisen seassa on ripaus mielenkiintoista itsenäisyyttä. On jännää seurata millainen tyyppi tästä loppujen lopuksi kasvaa.

Easy 12vkoa

Easy 12vkoa

Ruu 9v!

Ruu täytti hiljattain 9v ja viimeistään nyt pennun tulon myötä siitä tuli virallisesti Muori-koira.

Kuva: Taru Sinervä

Ruu on voinut pitkään tosi hyvin ja terveysmurheet ovat toistaiseksi voitettu. Rasitusta on kestänyt hyvin ja odottelemme innolla syksyä, jos vain mitenkään päästäisiin metsästämään. Haaveilin myös raato-kokeista, mutta tulin siihen lopputulokseen, että se ei ehkä kuitenkaan kannata. Ei vaikka kuinka  haluaisi. Kokeiden fyysisyys on niin hurjaa, että todennäköisesti jalka taas kipeytyisi ja sitten minulla ei enää olisi Muori-koiraa, jonka kanssa viettää aktiivistä muori-ikää. Niin paljon en tulosten perässä ole, että niille terveys uhrattaisiin.





WT-koe puoli pohditutti myös, mutta siellä meidän pitäisi jo ottaa osaa voittajaluokkaan. Otimme osaa Easyn kennelleirille, jossa Ruun kanssa päästiin Valkosen Esan AVO-VOI ryhmään koulutettaviksi. Ja vaikka Muori esitti hetkittäin jopa hyvää osaamista, niin kyllä se VOI-luokka on liian kaukana. Pitäisi treenata hurjan paljon ja kun aika ei kaikkeen riitä, niin tyydymme treenailemaan nome-juttuja mielenvirkeydeksi ilman stressiä ja paineita mistään.

Kuva: Taru Sinervä

Muorin eläkelajeiksi on valikoitunut se peltojälki ja rally-toko. Nyt kesällä panostetaan mahdollisimman paljon jälkeen, jossa ongelmana on esineiden ilmaisun epävarmuus, varsinkin kun kyse on vieraan tekemästä jäljestä ja vieraista esineistä. Itse jälki sujuu sillai tosi kivasti ja motivaatio siihen on iso. Kulmatyöskentelystä Ruu ei ole toisinaan kuullut mitään ja mietityttää, tuleeko siitä ikinä koevalmista jäljestäjää. Rally-toko on sitten selvästi talvilaji ja seuraavana häämöttää voittajaluokka. Sitten joskus jos ohjaajan aivot kykenee voi-radan suorittamaan ilman "eiku"-sanoja.

Ruu tekee Marikan kanssa rallya. Kyllä se Muori tästäkin lajista tykkää.

Ikä ei vielä ihan hirveästi Muori-koirasta onneksi näy, ainakaan huonolla tavalla. Itse yrittää muistaa, että vanhempi koira saattaa tarvita lepoa ja palautumista enemmän kuin ennen. 

´

Onnea rakas Ruu! Olet aivan ihana Muori-koira <3<3<3

Aika iisiä

Easy 8vkoa

Pentuarkea on takana kolme viikkoa. Easy on tähän asti ollut reipas, kiltti ja helppo pentu. Se ei häslää eikä puremalla pure, vaan uskoo kieltoja erinomaisen hyvin. Arkuutta en ole huomannut minkään laista. Ensihetkistä lähtien Pojat on pistelleet melkein parastaan ja Easy vaan linnoittautui samaan huoneeseen Poikien viereen ottamaan osaa sota- ja taisteluleikkeihin. Pohdiskelin siinä, että pitääköhän mun alkaa kilpailla pennun huomiosta...

Ensimmäistä tutustumista...

Easy kotiutui oikeastaan heti. Se ei osoittanut ikävöimisen merkkejä, vaan asettui vain taloksi. Perheen muut jäsenet tervehdittiin reippaasti ja varsinkin lapset olivat heti ensi tapaamisesta Easyn mielestä ihania. Kissoja haisteli varovaisesti ja mitäpä mokomista sen suurempaa numeroa tekemään. Ruu sen sijaan oli aika jännittävä ensi tapaamisella ja karkuun piti varalta juosta. Ruu kun sai haistaa pennun kerran, niin sen jälkeen R on ollut sitä mieltä, että ihan sama. Näin Easy sai ottaa omaan tahtiin kontaktia ja huomasi aika pian, että Ruu-täti on ihan jees.

Ensimmäiset tapaamiset kissojen kanssa sujuivat rauhallisesti

Ruu oli aluksi jopa vähän liian jännittävä ja pelottava ja Easy juoksi karkuun. Mutta kun sai omaan tahtiin tulla haistelemaan niin hyvin nopeasti muuttui mieli. Ja ehkä se Ruu näyttää vähän möröltä, mutta mörköys on nyt muotia...

Ja sitten seuraavana päivänä jo vierekkäin.

Ja vielä lähempänä...

Nythän Easy fanittaa Ruuta koko ajan ja seuraa perässä joka paikkaan. Alkuun Ruu vähän väisteli, mutta päivän jälkeen on antanut pennun tulla viereen ja nukkuvat usein vierekkäin. Ruu on kyllä ihana vanhempi koira talossa, kun ei riitele mistään ja sen vuoksi ei tarvitse pentua varjella. Olen varma, että Ruu ei alkuun tajunnut, että on saanut koirakaverin taloon ja todennäköisesti laski Easyn olevan yksi kissoista. Reilun kahden viikon yhdessä elämisen jälkeen näkyi ensimmäiset pienet vetoleikit samasta lelusta, jonka jälkeen aika nopeasti Easy sai Ruun vähän hammastelemaan ja siitähän Muori-koira sitten innostui ihan hepuloimaan. Onneksi Easy ei halua vielä ottaa osaa näihin hepuleihin...

Ensimmäisiä orastavia vetoleikkejä... Easy 9vkoa

Easy 9vkoa

Sitten Muorilla lähti lapasesta...

Nykyisin meno on tämmöistä... Easy 10vkoa

Ja tämmöistä...

Ja tämmöistä. Kovin kauaa ei hammastelut kestä, kun Muorilla keittää yli ja lähtee rallattelemaan...

Sen verran tärkeä Muori-koira vaikuttaa olevan, että meidän on tehtävä paljon lenkkejä kahdestaan Easyn kanssa, jotta saan sen seuraamaan itseäni. Nyt se on vähän vielä niin, että pentu kulkee ihan jaloissa eikä irtoa minnekään ellei Ruu painele edellä menemään. Ja kun Ruu on mukana, niin minua ei tarvita mihinkään...

Rannallakin on jo ehditty käydä ja itseasiassa ensi kosketus veteen tapahtui perinteisesti laiturilta tippumisen yhteydessä. Easy meni oma-alotteisesti laiturille eikä ollut siitä moksiskaan. Hetken pähkäiltyään oletti varmaan vetten päällä kävelyn olevan mahdollista ja astui vaan laiturilta veteen. Ja molskis. Onneksi oli valjaat päällä ja ongin märän pennun ylös. Tapahtuma ei sen kummemmin harmittanut, mutta laiturin reunalla oli varovaisempi. Oppi näköjään kerrasta. Iitu molskahti aikoinaan varmaan kolme kertaa penkalta veteen (keväällä käytännössä jääkylmään veteen) eikä näyttänyt oppivan mitään...

Rannalla riitti alkuun ihmettelyä ja uintiakin tapaili lasten ja Ruun perään. Hiekkaleikit oli ehkä hauskimpia ja kaiken roskan syöminen tietenkin. Juhannuksena rantsuleikit jatkuivat ja käytiin myös soutuveneellä heittämässä pikku lenkki.

Ekaa kertaa rannalla. Easy 8vkoa

Ehkäpä vielä joskus kaislikosta saa etsiä jotakin... 

Jyväskylän keskustassa piipahdettiin 9,5vkon iässä ja sielläkin Easy otti iisisti vastaan kaiken. Pentu oli reipas, rauhallinen, hyvällä tavalla sosiaalinen ja mitään se ei pelännyt. Ihmiset, jotka osoittivat sille huomiota moikattiin reippaasti ja kiltisti, mutta muuten ohiteltiin pyöräilijät, jalankulkijat, autot, rullalautailijat, lastenvaunut jne jne. ilman sen suurempaa ihmettelyä. Vieraan koiran haukkuminen etäältä on jännittävää ja vieraat koirat muutenkin ovat vähän jännittäviä.

Easy 7vkoa

Easyn kanssa on aloiteltu tokoa ja jälkihommia, joiden lisäksi on harjoiteltu tietysti pillityksiä. Kaikesta penska on innoissaan ja kaikkea opettelee mielellään. Ruuasta palkkautuu erittäin hyvin ja leluillakin leikkii hyvin. Lelut on tuonut alusta asti mielellään syliin asti ihasteltaviksi ja leikittäviksi.

Easy 7vkoa palauttaa lelua

Easy 10vkoa palauttaa lelua

Sisäsiisti tuo ei vielä ole ja en jaksa odottaa, että sen taidon oppisi. Arki helpottuisi paljon. Yöt pääsääntöisesti pidättää ja on jopa hiljaakin yksittäisiä nyyhkytyksiä lukuunottamatta, joita niitäkään ei onneksi kuulu enää joka yö.

Ihan hyvin sujuu. Helppo otus. Vielä.

Easy 10vkoa, 7,5kg