Ja tapahtui muutakin hienoa. Me ylsimme eilen tämän hetken parhaimpaamme ja sen siivittämänä irtosi EVL1 tulos 288 pisteellä ja sen myötä Keski-Suomen piirinmestaruus kultaa! Vaikka maailman huiput eivät osallistuneetkaan oli kokeessa silti osallisena kovia koiria, ei voitto ilmaiseksi tullut. Ei voi moittia Ruun erikoisvoittajaluokan aloitusta, ei sitten mitenkään. :) Osallistuimme Keski-Suomen Noutajakoirayhdistyksen joukkueessa kokeeseen ja noutajat veivät tällä kertaa myös joukkuekultaa! Huikeaa! Onnea myös Laukan joukkueelle ja hyville treeniystäville hienosta hopeasta ja hienoista tuloksista! Oli ilo kisailla hyvässä seurassa!
Ruu oli kisapaikalla kuin kuuhun lähdössä oleva raketti. Se pomppi suurin piirtein naaman tasolla ja puhkui intoa, vauhtia ja tekemistä. Hetken mietin, otinko oikean koiran mukaan ja että onko se minun koirani ollenkaan? Yritin tyynnytellä sitä ennen paikallaoloja ja vähän jännittävin fiiliksin kehään.
Paikkaistuminen: 10 - istui kuin tatti paikallaan, hieno!
Paikkamakuu: 10 - hyvä rauhallinen makuu, oli kerran korjannut toista etutassua.
Toka setti: hyvässä mielentilassa kehään
Zeta: 8,5 - järjestys oli S - M - I. Tuntui hyvälle, stopit oikein, maihin ja istuminen hitaita.
Luoksetulo: 5,5 - kaksoiskäsky lähtöön, stopit ilmeisesti hitaita. Mutta Ruulle ne olivat sen parhaimmasta päästä ja itse olin niihin tyytyväinen. Saa nähdä, saadaanko niille tehtyä jatkossa mitään.
Seuraaminen: 9½ - ja siltä se tuntuikin!
Ohjattu: 9 - pistevähennys siitä, että palautuksen aikana minä korjasin hieman omien jalkojeni asentoa. Muuten olisi kuulemma ollut kymppi. Toivoin ennen liikettä, että saisimme vasemman haettavaksi. Arvonnassa saimme tietenkin oikean. Ruutu jäi merkiltä ja koiran näkökulmasta katsoen alaviistoon vasemmalle ja olin ihan varma, että Ruu menee sinne. Sydän hakkasi ihan tolkuttoman lujaa ennen liikettä, mutta sitten rauhotin itseni ja muistutin miten vähän meillä on treeniä alla. Ei haittaa, vaikka Ruu juoksisi minne. Tehdään parhaamme. Ja niin Ruu tekikin. Ihan mahtava pieni noutaja!
Kolmas setti: ennen aloitusta Ruu oli tosi kovilla kierroksilla ja puhkui intoa. Tuntui, ettei koira ollut hallinnassa. Esimerkiksi ennen tunnaria sen häntä vispasi niin lujaa, ettei peppu meinnannut laskeutua ollenkaan perusasentoon. Kierrokset oli siis kovat ja mietin, hätäileekö ja tuoko jopa väärän kapulan. Ruutu-liike oli jätetty toiseksi viimeiseksi liikkeeksi ja sain jännittää loppuun asti onnistuuko se vai ei. Ja vaikka kuinka yritin olla rentona, niin kyllä jännitti.
Metallinouto: 10 - heitin vasemmalle hieman vinoon, Ruu meni vauhdilla ja melkein kapulasta ohi, onneksi bongasi sen hyvin.
Tunnari: 9 - oli aika hätäisen oloinen kapuloilla, mutta kun nenä osui kunnolla oman kohdalle, poimi sen varmasti. Korjasi matkalla kerran otetta, mutta korjausliike näytti isolta ja "rumalta".
Ruutu: 10 !!!!!!! - Merkki oli hyvä, käskyn jälkeen Ruu ampaisi vauhdilla matkaan ja hetken aikaa meni takaviistoon kohti kehänauhaa (kuten kuvauksestakin näkee, että kamera hakee mihin se koira lähtikään...) ja sen hetken mietin, että tähän se nyt meni. Mutta Ruu korjasi linjansa hienosti ja pian noutaja makasi ruudussa! Se löysi sinne!!!! Meinasin alkaa itkemään onnesta. Niin hieno! Niin hyvä fiilis!!! <3 <3 <3
Kaukot: 9½ - järjestys oli S - I - S - M - I - M, ekassa istumisessa liikautti inasen oikeaa takajalkaa, muuten täydellinen tekniikka.
Miten mahtava pieni noutaja! Tuomari kehui työskentelyä ja hienostihan Ruu hommia tekikin. Tästä on hyvä jatkaa. <3 Kiitos treeniystävät (erityiskiitos Henna sinulle!), ei tämä onnistuisi ilman teitä! Kiitos sisko rakas seurasta, tsempistä ja filmauksesta!
Tässä vielä video
Superpaljon onnea!!! Ootte te taitavia! :D
VastaaPoista