sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Treenaten

Pimeys haittaa treenejä, ei kyllä ehditä valmistautua (taaskaan) niin hyvin kokeeseen kuin olisin toivonut. Mutta on me jotain treenattu.

Ruutua, sitä nyt ainakin. Joka jumalan treeneissä. Sen edellisen kokeen jälkeenhän noutaja on löytänyt tiensä aina sinne ruutuun, sillä ensimmäisellä yrittämällä. Huolimatta häiriömerkeistä tai kapuloista. Koiran koulutus olisi niin paljon helpompaa, kun tietäisi miksei se osaa tai miksi se yhtäkkiä osaakin? Kun ei ole vastausta edes siihen, miksi asia tuntuu edistyneen. Suurempana ongelmana tällä hetkellä on sinne ruutuun karkaaminen ennen käskyä, voitteko kuvitella!? Eli on treenattu malttia merkillä, haksahtaa tosi pieneen pään kääntöön tai käden liikkeeseen.

Viime perjantaina treenattiin ekaa kertaa Taitavien Tassujen hallilla, josta seuramme on hankkinut talviajalle vuoron. Valot ja lämpö, aika luksusta. Mutta yllättävän pieni tila tolppineen, joka lisää isojen liikkeiden vaikeutta. Mutta onpa hyvä päästä sitäkin treenaamaan! Ruutu-liikkeessä näkyi uusi paikka ja ilman pidempää odotusta merkillä, että Ruu ehti kunnolla katsoa ja bongata ruudun, ei se sinne olisi löytänyt. Matkalla meinasi mennä häiriömerkille, mutta korjasikin linjansa viime tipalla. Hieno juttu, mutta nyt näkyy kuitenkin sitä vanhaa ongelmaa, sitä epävarmuutta. Ei se ole siis kokonaan kadonnut sieltä.

Ohjatussa omat nousi hienosti, ekalla meinasi mennä häiriömerkille mutta jotenkin ihmeellisesti pystyi jatkamaan liikkeen loppuun asti. Huvittava kommentti treenikaverilta oli, että Ruu pystyy juoksemaan ja ajattelemaan samaan aikaan! Niin se nyt kyllä itseasiassa tekikin! =D Ohjatussa haluaisin saada koiran paremmin fokusoitumaan tehtäväänsä, vielä on jotenkin nähtävillä sellaista turhaa pään pyöritystä ja arpomista, että mitä sitä ollaankaan tekemässä. Eli treenin alle kapuloiden viennin katsominen ja sen jälkeen katkeamaton luvan kysyminen noutoon minulta.

Luoksetulossa stopit onnistuu välillä ja välillä ei. Olen kokeillut vetoketju-leikkiä paremmalla herkulla ja kyllä se auttoi jonkin verran, mutta parempaa stoppia olen saanut kiertojen kautta kun palkkana on pallo.

Seuraamisessa meinaa edistää varsinkin Z-liikkeessä, jäävät on onneksi osuneet kaikki oikein.

Tunnari on toiminut.

Saas nähdä miten ensi lauantaina käy. Oma fiilis on parempi kuin edellisessä kokeessa, nyt on ilmassa taas sitä oikeaa jännitystä! Johtunee varmasti siitä, että nyt on mahdollisuudet siihen viimeiseen ykköseen, joka tuo oman latauksensa hommaan. Mutta se, että ruutu on myöskin toiminut nyt ihan eri tavalla ja perusluottamus mulla tuohon liikkeeseen alkaa hahmottua. Jännää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti