En oikein pääse kärryille Ruun korvien välin toiminnasta, en tokon puolella enkä nomen puolella.
Vierailtiin viime viikolla ekstempore Puttaalla ja siellä kertaalleen tehtiin mummolan pellolla markkeerauksia. Kohtalaisen pitkä matka, n. 70m viistosti ison ojan yli, jossa korkeaa heinää esteenä. Dami heitettiin ojasta vielä 10-15 kauemmas metsäpusikon reunaan. Käytin valkoista damia helpottaakseni tehtävää edes jotenkin. Eka markkeeraus meni aivan nappiin. Paineli heinämuurista ja ojasta helposti yli ja haki damin varmasti talteen. Toinen heitto samanlainen, mutta otin ensin toiseen suuntaan viistosti linjan. Uusin lähetyksen kerran, muuten tosi hienosti. Vaan tämän jälkeen ei Ruu enää muistanutkaan markkeerausta ja jäi heinämuurin väärälle puolelle haahuamaan. Uusinnalla meni taas oikein. Kolmannella käännyin vain ympäri hetkeksi ja sen jälkeen lähetin heittoon, se meni hyvin.
Sitten tehtiin perus harjoitus, jossa selkeä sivu tuuli. Vihreitä dameja, jotta eivät heti erottuisi silmillä. Halusin, että Ruu oikeasti katsoo ja markkeeraa. Eli kolme heittoa molempiin suuntiin. Ensin pitkä, sitten lyhyt ja kolmas niiden väliin. Tämä meni tosi hyvin, kunnes pidensin lähtöluvan aikaa. Ei tarvinnut kuin odottaa se 10s ja siitä yli, ei äly enää riittänyt. Ei vaan keskittynyt Pikkumusta hommiin ja hukkasi aika lailla dameja. Eli opetuksena, nyt pitää odotuttaa sitä lupaa, jotta keskittyy silloinkin. Treenaahan odottaminen myös muistia.
Niinpä täällä kotpuolessa, kun Ansku-Bansku meillä yhtenä päivänä vieraili, mentiin lähi pellolle tekemään nopea, lyhyt, simppeli treeni. Ja se oli kaikkea muuta. Tuuli oli olematon, mutta sitä ei saa käyttää tekosyynä. Ekat heitot meni hienosti, mutta sitten kun tehtiin heittoja eri kohtaan, ei homma enää toiminutkaan. Ruu teki hommia miten sun sattui, ei keskittynyt yhtään. Sillä on aiemminkin ollut ongelmana takertua yhteen paikkaan, ja sitä se toisti tänään kerta toisensa jälkeen. Ei keskittynyt yhtään, paineli ihan surutta edelliseen paikkaan, josta oli damin poiminut. Vaikka matkaa oli 10-15m, käytin valkoista damia, ei pentuni keskity. Ja ohjaajan pään päälle ilmestyy iso iso kysymysmerkki. Mitvit???
Miten voi vaikea treeni onnistua ja idiootti helppo pentutreeni ei? Ei käy järkeen, ei sitten mitenkään. Jatkossa siis, odotusaikaa pitää pidentää ja heitot aina eri kohtaan!! Voiko tuo takertua niin siihen yhteen kohtaan? Tehdään myös sekä pitkää heittoa, että lyhyttä!
No, sitten kun pääsen kehumaan kaverille, että onneksi edes toko sujuu. Ei pitäisi ikinä koskaan enää kehua yhtään mitään.
Koska olen toistaiseksi autoton (kiitos terveiset rakkaalle siipalleni...) treenasin kotipihassa. Tein kaksi erillistä ruutua, merkki väliin ja toiseen kosketusalusta. Eka yksittäiset lähetykset. Toiseen Ruu osaa mennä, mutta toiseen ei. Niin siis miksi? Kun tietäisin... Meinasi kiristää hermoja ihan jonkin verran, mutta puhaltelin savuja ulos autotallin takana ja sitten jatkettiin. =D
Kyllä, alan pitää noutajaa ehkä tyhmimpänä rotuna päällä maan. Ei siinä, on se hyvä, että tokossa on haasteita, ei sitä muuten viitsisi edes tehdä. Mutta entäs jos koira on oikeasti vain tyhmä? Olen kutsunut Ruuppaa niin paljon Pöljäksi, että se heiluttaa mulle jo häntää vastauksena siihen... Suloinen, mutta ah niin Pöljä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti