Eläinhullun päiväkirja: Kesäloma oli ja meni

Pitkä päivitysväli on ollut ainakin osittain tietoinen valinta. Jossain vaiheessa kesälomalla totesin, että kerran on ohjelmaa ja kiirettä niin päivitetään kuulumiset sitten kaikki kerralla loman päätteeksi. Siinähän sitä on samalla kiva muistella kesäloman ohjelmaa. Nyt on oltu eka viikko töissä ja pieni poika hoidossa. Ja koska hoitopaikassa on mennyt tosi hienosti niin silloin meillä vanhemmillakin (tai siis allekirjoittaneella) on mennyt töissä hyvin. =)

Kissojen kesälomahan alkoi tietenkin jo keväällä, kun oli niitä ensimmäisiä kunnollisia lämpimiä päiviä. Tuli silloin napsittua villiintyneistä, koko pitkän talven sisällä tylsistyneistä kateista joitakin kuvatuksia, joten laitetaan niitä tähän kärkeen esille.

Kuvapäivityksiähän ei ole ollut pitkään aikaan sen takia, että kotonamme Assistant Accidentti veti ulkoisen kovalevyn lattialle ja sinne hävisi ihan tolkuton määrä kuvia ja videoita. Suru on puserossa asian kanssa, minulle itselleni kuvat on varsinkin tosi tärkeitä, vaikkei ne aina niin laatuotoksia olisikaan. Suurella todennäköisyydellä niitä ei saada koskaan takaisin, laite on käymässä Tampereella ihan ammattilaisilla, mutta hekään eivät ole onnistuneet kuvien palauttamisessa. Nyyh... Mutta nyt viimeinkin on saatu hankittua uusi ulkoinen kovalevy, jonka kautta pystyn näitä kuvia tänne tuomaan. Nyt siis keväisiä kuvatuksia...

Piinalla oli vauhti päällä

Pomppukuviin oli mahdotonta saada koko kissaa kuviin saatika naamaa kameraan päin

Neiti Näpsä teeskenteli ottavansa iisimmin ja leluihin se ei sortunut, mutta kähesti Piinan kanssa sitäkin enemmän

Ruulla on omintakeinen tyyli leikkiä leluilla...

Lopputulos näyttää tältä. Ja kun koira on varustettu poikkeuksellinen runsaalla, tiheällä ja karhealla karvalla, ei ruohonkorsia meinannut saada siitä irti millään.

Muistatteko sen keväisen päivän kun tuuli tosi tosi paljon? Tuuli sai kissat riehumaan ja leikkimään, mutta sai ne myös ison koiran korvatkin nousemaan. Kyllä näillä korvilla kelpaisi kylillä käydä. Miksihän se kuulo ei ole aina niin tarkka kuin isojen korvien edellyttäisi olevan?

Varsinaisesti ja virallisesti meidän loma alkoi juhannukselta, siis oikein ihanaa myöhäistä juhannusta kaikille. Kylmä ja kolea sää ei houkutellut mökkeilemään, joten vietettiin sitten kaupungissa ja kotona aikaa. Rauhallisella menolla niin kuin ennenkin.

Pikku-Ruu täytti kesäkuun lopussa 30.päivä 4 vuotta!!! Onnea pieni Huu Haa, maailman kiltein koira!

Heinäkuun alkuun osui myös Pikkumustan juoksut, jotka ensimmäistä kertaa vaikuttivat ihan selkeästi Ruun olemukseen. Ei paljon treenit ja tekeminen napannut, niin ei sitten väkisinkään yritetty mitään. Kuka nyt helteessä jaksaisi tehdä ylipäätään yhtään mitään?

Miukun kyynpureman ja muiden terveyskysymysten selvittely jatkui myös kesän aikana. Kontrolliverikokeissa kyynpurema ei ollut aiheuttanut mitään harmia eikä muissakaan arvoissa ollut mitään sanomista. Lisäksi Miukulta otettiin (täysin hereillä ja tietoisessa tilassa ollessa) neulalla pissanäyte ja ultrattiin rakko, kaikki kunnossa. Syytä kintereiden kaljuuntumiselle ei siis ole vielä löytynyt. Nappulat olen vaihtanut viimeisen päälle premiun tavaraan ja se tuntui jopa auttavan asiaa, ja tilanne näytti selvästi paremmalta. Mutta nyt en ole kuitenkaan ihan varma, joten seurataan vielä lisää. Mutta että kissa antaa ottaa neulalla pissanäytteen ilman rauhoitusta? Kokeilkaapa... (pitää Miukua taas vähän kehua käytöksestä, hieno katti)

Niin ja lisäksi tuo onnistui repimään takatassun toisen keskimmäisen varpaan kynttä johonkin sillä seurauksella, että sai 10 päivän antibioottikuurin ja kaulurin päähänsä. Viereisessäkin varpaassa oli jonkin sortin vauriota. Vapaana kulkeminen vaihtui hihna liikuntaan ja sekös vasta mielekästä oli. NOT! Onneksi tämä episodi osui muiden tutkimusten kanssa samaan aikaan, joten elukkalääkärissä ei tarvinnut erikseen hönnätä. Ja onneksi tämäkin ongelma selvisi näillä pienillä toimenpiteillä, pahimmat vauriot taisi tulla sinne henkiselle puolelle. ;) Hihnassa hengailu ei ollut sitä mielekkäintä puuhaa, siksi piti mököttää raparperien alla piilossa. Jossain vaiheessa Miuku alkoi olla jo niin äkäinen, että kun käytiin tarpeilla ja vähän lenkillä metsässä ja ohjasin hieman vastahakoista kissaa oikeaan suuntaan jalalla, niin Miuku kävi jalkaan kiinni tappaakseen. Kumikengät on POP!

Mitäs muuta kesälomaan. Perinteistä mattojen pesua, mustikoiden poimimista ja maalauspuuhia. Niitähän se kesäloma oli täynnä. Ja silti vieläkin olisi mattoja pestävänä, ikkunat on pesemättä ja maalattavaakin olisi. Ehkä se tarkoittaa sitä, että lomalla on ehditty myös lomailla, kun kaikkia hommia ei olla saatu valmiiksi. Käytiin toistamiseen Tallinassa (kiitos hirmuisesti eläinten hoitopaikkoihin!!!), on käyty Ähtärissä, IKEA:ssa, on hengailtu, nautittu auringosta ja syöty hyvin. Niin ja juhlittiin Jäbä Duudsonin 1 vuotis synttäreitäkin, joten onhan sitä ohjelmaa ollut.

Iitun mielestä terassin maalaaminen on tosi tylsää puuhaa...

Etsi kuvasta koira. Iitun tyylinäyte mustikan poiminnasta...sielläkin oli Iitun mielestä ajoittain tosi tylsää...

Sellainenkin ihme piti todistaa kuvilla, että minun kuolevien kukkien penkeissä havaittiin elämän merkkejä! Uskokaa tai älkää, kolmen vuoden jälkeen meillä viimeinkin näkyi kukkia!

Ensin piti tietenkin kitkeä hurrrrrjan paljon rikkaruohoja pois ja vieläkin olisi kitkemistä. Piina tarkistaa, saavin sisällön laillisuuden... ps. tuo vati taitaa edelleen olla täsmälleen samassa paikassa ja odottamassa tyhjentämistä...ja niiden loppujen kitkemistä...

Ai niin, Viuhti oli myös loman aikana meillä hetken hoidossa. Oli todella mukavaa, kun Ruulla oli kunnon leikkikaveri käymässä! En viitsi edes nimetä kuviin kumpi on kumpi, näkeehän sen sokeakin. Takkuturkki on siis meidän Huu Haa, siloisempi versio on Viuhti. =) Tytöillä on aina niin kivaa keskenään. Kuuman kelin vuoksi kielsin isommat rallit kokonaan, vaikka Viuhtin mokoma provosoikin koko ajan hippaan. Onneksi lämmin sää oli puolellani ja enimmäkseen mustat painivat ja hammastelivat.

Tämä on hauska hippa-kuva, yhteismatkan jälkeen molemmat sinkosivat erisuuntiin hännät tötteröllä =D

Piips piti nuorisoa aika ajoin kurissa ja nuhteessa, minun pieni apulaispoliisi!

Iitukin vielä porskuttaa eteenpäin. Allergia-kuuri päättyi juuri ja pidetään lääkeaineesta hetken taukoa. Näennäisesti menee hyvin, mutta... Niin, miten sen sanoisi. Ei kuitenkaan hyvin. Yritän pitää Iitua mukana aktiviteeteissa ja tuolla lenkeilläkin, mutta se on alkanut näkymään ontumisena. En ole täysin perillä siitä, ontuuko etujalkaa vai takajalkaa, tekee sitä enimmäkseen levon jälkeen eikä aina. Mutta selvästi silloin, kun liikettä on ollut enemmän. Ja olen antanut sen viettää ehkä enemmän sellaista roisimpaa elämää, kaikkea juoksua en ole kieltänyt. Mutta sydäntä kylmää, jos sekin vähä on liikaa ja jos tämä oikeasti on meidän viimeinen kesä... Voi Piips.

Jäbä Duudsoni on kasvanut vuodessa aika lailla ja on hassua, miten sille alkaa tulla sitä ns. älykkyyttä. Me höpsöt vanhemmat ihailemme päivittäin niitä uusia taitoja ja oivalluksia, jotka ovat ihan naurettavan mitättömiä, mutta pienelle ihmiselle suuria elämyksiä. Onhan siinä kesässä ollut toimintaa, kun tämän vauhdikkaan vaahtosammuttimen perässä on pitänyt pysyä. Toimelias poika auttoi myös kissatalon maalaamisessa niin pätevästi, että tuli sitten yksivuotispäivän kynnyksellä soitettua ensimmäistä kertaa myrkytystietokeskukseen ja varmisteltua sieltä tietoja. Jäbä Duudsonin mielestä maalin sekoitustikku on sitä varten, että sillä maistellaan onko maali riittävän hyvän makuista maalattavaksi. Harmi, että sitä ei siinä tilanteessa mieti kameran hakemista ja kuvan ottamista, kun pienen pojan naama ja suu on ihan sinisenä. Mutta kissatalo sai uuden kuosin ja hienon sellaisen.

Loman loppupuolella havaittiin myös uusien leikkien opettelua koirien kanssa ja se menee jokseenkin näin:

Ensin tavoitellaan tai kaivetaan sitä lelua koiran suusta...

Sitten kun se on saatu, sen kanssa käydään hetken aikaa karkuteillä ja sitten kiikuketaan takaisin koiran otettavaksi...

Parasjuttu on juuri tämä, kun koira ottaa lelun takaisin. Se on niin hauskaa ja jännää! Iitun kanssa tämä on vielä inasen hauskempaa, mutta Piips nyt on E:n suosikki muutenkin.

Sellainen perinteinen kesäloma. Ihan mahtavat kelit ja auringon paiste. Niin kuuma, ettei sitä jaksanut oikein muuta kuin:

Nukkua sisällä, kun ei vaan jaksa...