sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Oih ja voih

Viikko kokeeseen, oi voi voi voi ja oi. Kuukausi sitten oli edelliset kokeet ja siellä sen ruudun löytyminen oli kyllä ihan silkkaa onnea. Ei Ruu sitä liikettä vielä(KÄÄN) osaa ja tuskinpa saan sitä viikossa opetettua. Ollaan tällä viikolla käyty jattilassa pari lyhyttä treeniä tekemässä, intoa noutajalla on kyllä ollut, mutta ajatuksia ja viisautta...mitä ne on?

Ei siis löytynyt ruutu jattilassa, meni siihen luoksarin häiriömerkki ansaan, ihan sumeilematta. On jotenkin erilainen fiilis mennä tähän tulevaan kokeeseen kuin mitä edellisessä. Silloin jännitti ihan kamalasti ja toivoin vain sitä, että se sinne ruutuun löytäisi. Ja se löysi ja voi sitä onnellisuutta. Mutta nyt jotenkin on sellainen fiilis, että jos se sinne menee niin so what? Ei tunnu siltä, että voisin iloita siitä, kun ei se tarkoita sitä, että Ruu sen liikkeen osaisi. Ja jos ei löydä, niin sitten se olisi rehellistä epäonnistumista, kun homma ei ole vielä hanskassa. Tänään treenattiin täällä kotikylän koulun kentällä, ruutu löytyi, mutta linja sinne ei ollut suora. Eli meinasi mennä väärään paikkaan. Sitten tein sille ruutuun siirtymiä eripuolilta ja niin, että seisoin itsekin eri paikoissa. Ja olipahan vaikeaa! Eräänkin kerran Pikkumusta löysi tiensä ties mille kaikista kentällä olleista merkeistä. Oih ja voih. Mutta ei auta kuin treenata, pakko uskoa, että tuo jossain vaiheessa homman tajuaa.

Tunnarissa ilmeni jattilassa hätäilyä. Yhdellä toistolla potkaisi kapuloille mennessään oman vähän syrjempään ja kun ei meinannut löytyä, alkoi väärien maistelu. Ei kelpaa moinen. Tarkoitus on treenata joka päivä yksi setti tunnaria varmuuden hakemiseksi. Tein kotipihassa vaikeahkon, paljon kapuloita, oma selvästi erillään muista. Haisteli tosi kauan vääriä edes takaisin ja näki, että miettii ja ihmettelee, kun ei omaa löydy. Mutta niin vain malttoi loppuun asti tehdä töistä siististi ja voi sitä riemua, kun se oma sitten lopulta löytyi. Hyvä oli!

Kaukoissa on ilmennyt yllättävä ongelma, ennakointi ja ylitarjonta. Ei malta odottaa ja kuunnella, lähtee tarjoamaan omatoimisesti vaihtoa. Ja liikettä on näkynyt ihan perus m-i vaihdossa, kun on sitä intoa vähän liikaa... Malttia siis harjoitellaan. (mutta tosi kiva, että on fiilistä!!!)

Luoksarissa vetoketju-homma on toiminut hyvin siinä mielessä, että ei ole alkanut ennakoimaan. Jes! Ja ehkä stoppeihinkin on saanut napakkuutta...ehkä. Tänään toimi myös hyvin palkkana namialusta, kun tein stoppeja kierron kautta. Ei edes yrittänyt nameille kiertäessään "tolppaa". Hyvä meno.

Jotta näin. Paniikki treenit jatkuu ensi viikolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti