Ekaksi tultiin "koe paikalle" ja ensimmäisenä tehtävänä ykkösmarkkeeraus heittäjästä oikealle. Tuuli tuli viistosti oikealta takaa. Vaikka metsä oli helppoa kangasmetsää, oli puita kuitenkin sen verran paljon, että markkeerausheitot ei ihan helppoja kuitenkaan olleet. Ruu meni aivan suoraan kohti heittoa, mutta kurvasi sitten liian aikaisin kohti Tiinaa eikä saanut tuulesta hajua. Teki siis mutkan vasemmalle ennen kuin löysi damin, mutta ei onneksi aivan holtittoman kokoista aluetta lähtenyt etsimään.
Sitten jatkettiin hakuruutuun, joka jäi alueena aiottua pienemmäksi, sillä en ollut huomannut alueen läpi kulkevaa leveää polkua. Pienensin aluetta reippaasti, ettei olisi liian vaikea. Dameja ruudussa kuusi, pari laitoin ihan polun toiselle puolelle ja tuuli tuli jälleen oikealta. Ekalla lähetyksellä Ruu pyöri jostain syystä taas kovasti vasemmalla, melkeimpä alueen ulkopuolella, mutta työsti sitten damihajun, joka tuli kiven päältä.
Seuraavaksi tehtävänä kaksoismarkkeeraus, etäisyyttä suht reippaasti ja puita edelleen paljon näköesteenä. Damit punaiset ja oikealle eka heitto, joka katosi jonnekin puiden taakse, itsekään sitä en kunnolla onnistunut paikantamaan. Mutta Ruu yllätti ja kävi tuosta vain poimimassa damit ylös, hyvin tarkasti ja hienosti. Hyvä!
Jatkettiin hakuruudulla, josta haetutin vielä kolme. Yhden sain polun toiselta puolelta ja se oli kaikista kauimmaisin. Ruu kyllä kävi toisella puolella useamminkin, mutta ei vain mennyt tuulen oikealta puolelta saadakseen dameja sieltä ylös. Enkä jäänyt jankkaamaan, en halunnut yhtään epävarmuutta esiin.
Viimeisenä sitten linja, joka vain n. 50m pitkä, mutta eipä olla metsässä vähään aikaan tehtykään. Piikan häiriöhajuja linjalla ja sen poikki. Targetti näkyi kohtuullisesti, ja Ruu meni hirmuisen hyvin! Toisen lähetyksen tein sitten niin, että pysäytin kesken linjan ja kun Ruu stoppasi nätisti, palkkasin sen damilla. Tämän jälkeen lähetin taas linjalle, stoppasin, kehuin ja lähetin taakse. Ja meni hirmuisen hyvin!
Ihanat ja onnistuneet treenit, kerrankin!!! Kiitos Tiinalle avusta! =)
Keskiviikkona ajeltiin Pikkumustan kanssa Jämsään ja treffattiin Marikaa ja Viuhtia treenien merkeissä. Paikkana ihana "lampi", jossa saa aikaiseksi vaikka sun mitä treeniä. Tehtiin linja ja hakuruutu valmiiksi etukäteen, hakuruudun alueena oli oikealla reunalla ranta ja jonkin verran kaislikkoa, metsän puoli olikin sitten aika lailla hakattu ja hakkuun jäljiltä paljon risukasaa tms. Lisäksi ruudussa meni pari pienehköä ojaa, kauimmaiset damit toisen ojan toisella puolen. Ruudussa yhteensä yhdeksän damia.
Ekaksi tultiin taas "koe alueelle" ja pysähdyttiin keskelle lahden poukamaa, ranta teki vähän kuin c-kirjaimen. Marika heitti ykkösen vastarannan kielekkeen toiselle puolelle aivan vesirajaan, roiskeet näkyi hyvin. Ruu ui kuitenkin suoraan kohti Marikaa, rantautui ja meni kielekkeen yli kuivaa reittiä. Oli tarkastellut Viuhtin hajujälkiä ja sitten edennyt heitolle. Epäröi rannassa, kun dami oli ihan vesirajassa, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan saanut sitä kastumatta ylös. Itse näin vain rantaheinien heiluvan ja tiesin, että Ruu siellä pohtii kuumeisesti kuinka saada dami ylös. Oli kuulemma käynyt vilkaisemassa minuakin, jonka jälkeen sitten päätti onkia damin ylös. Palautus ok.
Sitten kierrettiin poukamaa vasemmalle ja laitoin Ruun työskentelemään hakuruutuun. Kaksi ekaa damia palautui niin nopeasti, että haetutin vielä kolmannen. Tämän jälkeen sitten se vaikein, eli linja, joka meni nyt vähän kuin c-kirjaimen päästä päähän, haasteena edetä suoraan, eikä rantautua oikealle. Targetti näkyi suht hyvin, jos osasi katsoa. Oikealla rannassa muutama hassu lumpeen valkoinen kukka, jotka näkyi ärsyttävän kirkkaasti. Veikkasin Ruun menevän sinne, se niitä katsoikin, mutta jatkoi kuitenkin suoraan. Hieman yli puolen välin sen usko loppui ja yllättäen se kaarsikin kohti Marikaa ja paikkaa, josta sen ekan damin haki. Annoin uida sinne, en uskaltanut yrittääkään ohjata. Rantauduttuaan alkoi koira etsiä damia ja kun lähti uhkaavasti etenemään rannan kautta kohti linjapaikkaa kutsuin pois. Uusi yritys ja lähti taas hyvin. Kaarsi sitten tällä kertaa kohti lumpeen kukkia, todettuaan ne vääriksi jatkoi uimista ja saikin sitten pian targetin silmiinsä. Hieman mutkan kautta koira perille. Meinasi palauttaa rannan kautta, se oli niin houkuttelevana ja helppona reittinä, mutta kutsumalla sain Ruun palauttamaan uiden.
Sitten työstettiin taas hakuruutua, josta haetutin kolme damia. Ekalla lähetyksellä sen ajatuksiin tuli katkos, harhaili paljon vasemmalla alueen ulkopuolella ja ihan rannan tuntumassa, ohitti minut ja meni sitten rantaan kaislikkoon ja ihmetteli toiselle puolelle Marikaa ja Viuhtia. Siitä harhaillen eteni sitten hakuruutuun kunnolla ja alkoi tehdä niitä töitäkin taas. Muuten olin Ruun hakutyöskentelyyn hirmu tyytyväinen, sain sekä kaislikosta että metsästä dameja, erityisesti olin tyytyväinen, että tuo ylipäänsä sinne kaislikkoon hakeutui!
Hakuruudun jälkeen sitten vielä sama linja uudelleen. Lähetyksessä ehkä hoppuilin vähän itse, näin kyllä, että Ruu tsiigaili niitä lumpeenkukkia, yritin ottaa asemia uudelleen, mutta silti lähetin, vaikka tiesin sen menevän vinoon. Targetti näkyi jostain syystä todella huonosti, käytännössä ei lainkaan, sillä itsekin jouduin hetken tuumailemaan, missä puskassa se keppi on pystyssä. Eli valkoiset kukat oli selkeämmät, sinnehän se lähti, sanoin ettei ole siellä, jolloin koira kääntyi ja kokeilin lähettää sen "eteen" käskyllä lennosta uudelleen. Ja se toimi! Varmaan siksi, että koira oli vain muutaman metrin päässä minusta, mutta kuitenkin. Ja tällä kertaa linja kesti loppuun saakka suoraan! Hieno oli!
Sitten Ruu sai vähän huilia, kun Viuhti teki hommia. Käytiin etsimässä hakuruudun loput damit yhdessä ja ilman koiraa ainakin yksi dami olisi jäänyt hukkaan tai ainakin sen etsimiseen olisi mennyt tolkuttomasti enemmän aikaa. =) Kun Viuhti oli tehnyt hommia, otettiin Ruulle vielä markkeerauksia, vaikkei olisi pitänyt. Sorruin tekemään liikaa, kun oltiin ajettu varta vasten tuonne saakka, paikka oli hieno ja heittäjäkin apuna.
Mutta mutta. Ruulle kaksoismarkkeerauksia, vaihdettiin puolia. Eka heitto löytyi aina paremmin, hieman oli hapuilua tuulen kanssa, mutta suht ok löydöt. Uintimatkaa ehkä n. 40m, ei pitkä matka, mutta uiden siinä kestää...ja sen toisen heiton muistaminen onkin työläämpää. Eka yritys tästä kakkosesta oli parempi, toinen heitto meinasi löytyä hyvin, mutta sitten tuli epäusko ja Marika avusti paikalle. Toisella yrittämällä koira oli jo todella väsynyt, ekan se löysi ok, toiselle heitolle empi jo lähdössä. Eikä olisi avustamatta löytänyt. Tähän kuitenkin lopetettiin, ihan uuvuksissa oli Pikkumusta.
Illalla kotona alkoi eteisestä kuulua yllättäen ihan kauheaa itkua ja ulinaa. Epäilykset vesihännän kehittymisestä olivat siis toteutuneet. Olin nimittäin jo mökkireissun jälkeen katsellut Ruun hännän asentoa ja pohdin mahtaisiko olla siitä kyse. Alkoi kuitenkin oireilla vasta tämän edellisen vesitreenin jälkeen. Ja kyllä oli Pieni noutaja surkeaa...niin surkea ja hädissään, piti kovaa huutoa/vikinää ja toista piti lohduttaa kuin pientä lasta. Kipulääkettä naamaan, peti sohvan viereen ja kävin vielä itse sinne pedin viereen lohduttamaan surkeaa potilasta. Ihan reppana, mutta aamulla kaikki näytti jo paremmalta.
Juhannus meni siis monestakin syystä rauhallisissa merkeissä ja ihan kotona ollessa. Pestiin mattoja ja siivottiin. =) Treenit on olleet nyt pienellä tauolla vesihäntä-episodin vuoksi, mutta sen verran hyvin on häntä jo noussut, että jotain hommia voitaisiin alkaa taas tehdä. Tokot on olleet vähän tauolla...pitäisi aktivoitua senkin suhteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti