Pikku-Ruu 3v!

Tänään on pienen noutajan synttäripäivä ja mittariin kertyy kokonaiset 3v! Mihin se aika rientää? Vastahan se oli tämmöinen...

Ja nyt siitä on kasvanut jo tämmöinen...

Onnea myös muille WF B-pentulaisille! Lahjaksi Pikku-Ruu sai tokon sm-kisojen tuliaisia, kolme pientä damia, joista yksi oli ehdottomasti ylitse muiden. =)

En ala, kun en saa pakettia auki...

Pienen avustuksen jälkeen oli onni katossa, kun paketin sisältö viimein paljastui...

Muita dameja ei juuri edes noteerattu...tämä pieni kanidami oli SE juttu ja sitä kanneltiinkin sitten oikein urakalla... Voi ihanuutta!

Sunnuntaisen synttäripäivän kunniaksi käytiin Birgitan ja bortsujen kanssa pidemmällä lenkillä ja illalla oli varattu tietysti kakkutarpeet jälkiruokineen kaikkineen. Jospa pian päästäisiin testaamaan uudet pienet damit käytännössä!

Viikonloppu oli muutenkin oikein mukava, kun saimme pitkästä aikaa vieraaksemme Marikan ja Viuhtin. Siitä on ihan liian pitkä aika, että nuoret neidit on päässeet leikkimään ja nyhjäämään keskenään...ja omistajatkin ehkä vähän juoruamaan...;) Mutta voi onnellisuutta, kun oli leikkikaveri!

Perjantaina kaksijalkaiset kaverukset vietti päivän shoppailemassa, mutta reippaina tyttöinä saatiin vielä treenit aikaiseksi illemmalla. Tehtiin markkeerauksia veteen vähän samaan tyyliin kuin Jämsässäkin ja tällä kertaa sujui myöskin paremmin. Näitä lisää! Vesityöskentelyssä on ne omat haasteensa.

Lauantaina käytiin turistiloimassa tokon SM-kisoissa Pieksämäellä. Ensin ajattelin, että onpa onni kun emme itse ole osallistumassa kisoihin näin kuumalla kelillä, mutta sitten se iski siinä katsellessa se kisaviehätys ja oli melkein surku, kun ei sitten kuitenkaan ollut paikkaa mennä kehään. Toisaalta, SM-kisojen miljöö on super haastava ja vaikka voivoi-luokka muuten kasassa ehkä olisikin, niin ehkä päivän häiriö olisi voinut olla liikaa...mene ja tiedä. Mutta kyllä me vielä ehditään kisaamaan, nyt vain innolla treenaamaan! Berran kimppatilauksemmekin viimeinkin saapui ja nyt pitäisi päästä testaamaan mm. uusia ruutumerkkejä ja metallikapulaa. Kuviakin kisoista tuli otettua, linkitän tänne blogiin sitten osoitteen, josta niitä voipi käydä kurkkimassa.

Kisareissun jälkeen käytiin lyhyemmällä lenkillä ja hengailtiin sitten pihassa hetken aikaa niin, että kaverukset pääsivät vähän leikkimään. Tuli räpsittyä amatöörikuvaajan painajaisesta, kahdesta mustasta koirasta muutamia kuviakin ja tässä siedettävästi onnistuneita otoksia.

Lelun kanssa piehtaroimisen täytyy olla joku noutajien juttu. Ruuppahan sitä tekee paljonkin, mutta näemmä onnistuu myös Viuhtiltakin... Tyylit on tytöillä toki omanlaisensa...=)

Viuhti

Viuhti

Ruu

Ruu

 Iitukin telmusi mukana, kuinkas muutenkaan kuin oman rakkaan pallonsa kanssa.

Viime päivinä on ollut ihan sairaan kuumaa ja tukalaa, ei tarvitsisi kyllä Thaimaaseen matkata nyt lämpöä etsimään. Itse ole sitä mieltä, että onneksi Suomessa ei kuitenkaan näin kuuma ole koko aikaa! Huh hellettä, ei sitä loputtomiin kyllä jaksaisi! Lenkkeilyt on siis näinä hellepäivinä olleet lyhkäisempiä, enimmäkseen pihassa hengailua. Kissatkaan eivät jaksa liikkua juuri mihinkään...muutaman metrin rappusilta ja kaatuvat sitten kuin kivet ensimmäisen varjopaikan suojiin...=D

Piina

Neiti Näpsä

Auton alla on hyvä varjo

Paniikilla on kuuma!

Jos ulkona on kuuma, ei tilanne juuri helpota sisälläkään... Seuraavissa näkyy, miten kovasti vaati ponnisteluja jaksaa siirtyä ulkoa sisälle. Ulkona makoillaan kuin raadot varjossa, mutta sen voi tehdä myös sisällä keittiön pöydän alla...

Paniikki

Paniikki

Mutta! Sadepäivien ja kylmien kelien aikaan Paniikki haluaa antaa vinkin kaikille kissaystäville maailmassa. Kannattaa ensin syödä maha täyteen hyvää ruokaa ja sen jälkeen hakeutua sänkyyn. Ja sängyssä kannattaa ehdottomasti kaivautua peiton alle siinä päädyssä jossa on tyynyjä tällä tapaa, että peitto jää päälle lämmittämään ja tyyny on ihanan pehmeä pään alla! Kelpaa kehrätä!