Pikkumustan juoksuja ei kuulu eikä näy, mutta viikonlopun WT-kisat sen sijaan lähestyvät uhkaavaa vauhtia. Niimpä olemme treeneissä keskittyneet pelkästään nomeen. Aika ei vain tahdo riittää, ei sitten millään. Ja lisääntyvä pimeys hankaloittaa hommia entisestään. Miksi tässä nome-maailmassa on niin paljon treenattavia asioita? Miksi miksi miksi!? Koostelen siis sen mitä treeneistä muistan.
Viime perjantain tein hakuruudun, josta oppina ohjaajalle se, ettet koskaan tee hakuruutua samaan aikaan kun puhut puhelimessa ja olet ehkä vähän tuohtunut työasioista. Tein siinä huomaamatta sitten varmaan voittajaluokan kokoisen ruudun (ehkä vähän liioiteltu), mutta iso alue, jossa 5-6 damia. Oli vähän vaikea, ei siitä sen enempää. Läksy meni perille, no phone!
Viikonloppuna, la + su tehtiin markkeerauksia, linjaa ja hakuruutua. Aki tuli heittämään, kiitos rakas hirmuisesti! =) Tuuli oli taas aika olematon, joten oli vaikea miettiä sen suuntaa. Lauantaina heitot meni ihan jees, vähän outoa käyttäytymistä. En ymmärtänyt kyllä yhtään, miksi Ruu tahtoi muutaman kerran juosta pahasti vinoon, vaikka heitto tuli suoraan eteen ja oltiin jopa 10-15m päässä? Eli kaikki ei mennyt ihan putkeen, mutta oli siellä hyviäkin suorituksia.
Hakuruudun etuala oli selvästi nouseva rinne, maasto ihan jees helppoa muuten, mutta ei nyt ihan helpoimmastakaan päästä. Olisiko ollut 9-10 damia. Ruu etsi hyvin ja dameja palautui tasaiseen tahtiin. Se löysi sekä läheltä että kaukaa, joten kävi aluetta hyvin läpi. Varmaa työtä, hyvä!
Sunnuntaina sitten taas markkeerauksia ja linjaa niin, että välillä heitto jäi muhimaan sillä aikaa, kun Ruu suorittikin linjan. Pellon kanssa samassa linjassa oleva linja jatkui pellolta muutaman metrin helppoon kuusikkoon, targetti metsässä hyvin näkyvillä. Toinen linja pellon kulmaan, targetti heikommin nähtävillä. Markkeerauksissa käytin valkoisia, kaksivärisiä ja vihreitä damjea. KAIKKI markkeeraukset nousi UPEASTI!!! Etäisyyttä oli nyt 30-50m. Osa heitoista tuli samaan kuusikkoon johon linjakin oli tehty. Ruulla ei ollut mitään ongelmia antaa markkeerausten olla, se suoritti mitä pyysin. Viimeiseksi kaksoismarkkeeraus, jossa valkoinen dami kuusikkoon ja vihreä pellolle. Vihreästä damista paineli ensin ohi, mutta jäi tosi kauniisti pienelle alueelle ja haki ja haki. Ei laajentanut ja vouhottanut, tiesi mistä etsiä. HIENO!
Linjatkin meni tosi hyvin. Kulmaan menevä viisto linja meni vähän huonommin, mutta muuten oikein hyvä.
Maanantaina juoksin kilpaa kellon kanssa. Olin nippa nappa viideltä treenipaikalla ja kiireellä tein kaksi linjaa niin, että sain otettua yliuittoja. Pakko, jos sattuu, että kisoissakin on vesitehtävä. Vähän kyllä kylmäsi laittaa koiraa veteen, kun maa on ihan kuurassa ja kova. Onneksi Pikku-Ruulla on emältä peritty turkki! Naurakaa vaan minun takkuturkille, mutta nyt siitä on tosi hyötyä! Nih! Kaksi damia molempiin targetteihin. Paikka on tuttu hirvikärpäs mesta, mutta ei näkynyt ötökän ötökkää. =) Lisäksi tein hakuruudun, etuala suopursu metsää, takarajalla vetinen "suo" alue, kauimmaiset damit sen sivuilla. Kahdeksan damia ruudussa.
Aloitettiin hakuruudulla. Sieltä neljä damia. Töitä sai Ruu tehdä, että löysi, tuuliapuja ei juuri ollut. Sitten eka linja siitä "vierestä". Kohta on täsmälleen sama, jossa ollaan tehty ennenkin. Uintia 3-5m ja maalla piti jatkaa 10m metsän rajaan. Targetti näkyi. Ruu lähti hyvin, epäröimättä veteen, mutta lähti uimaan vinoon kohti vanhaa rantautumispaikkaa, jossa heinikossa oli selvä aukko. Pysäytin ja ohjasin, ei auttanut, vielä uudestaan ohjausyritys ja niin vain kurssi kääntyi sinne minne pitikin! Näin eka dami tuli takaisin. Uudestaan ja nyt mentiin hienosti viiva suoraan. Damia sen sijaan etsi pitkään ja hartaasti, jostain kumman syystä? Meinasi harhautua alueelta, kyseli pari kertaa, mutta onneksi jatkoi etsimistä ja viimein löysi. Outoa, en kuitenkaan mitenkään vaikeasti niitä ollut piilottanut.
Sitten jatkettiin hakuruudulla. Sieltä yksi dami ylös, jonka jälkeen käytiin toisella linjapaikalla. Se oli sen leveämmän kaistaleen yli, vastakkaiseen suuntaan kuin mitä olemme sitä edellisellä kerralla tehneet. Targetti aavistuksen huonommin näkyvillä. Ruu naulitsi katseen heti suoraan, ehkä valkoinen keppi näkyi hämärässä kuitenkin "selvästi", vaikka omaan silmään näytti vaikeasti havaittavalta. Lähetin ja noutaja ui ihan viivatarkasti vastarannalle ja jatkaa matkaa kohteelle. Kauneusvirhe siinä, että damin löydettyään päätti vielä ravistaa itseään, jolloin pudotti damin! Mrr...muuten ihan valtavan upea suoritus. Jätin tähän, en raaskinut enempää uitattaa, kun meni muuten niin hienosti. Upea linja!
Laitoin vielä kerran hakuruutuun. Vähän ehkä alkoi kaduttaa, sillä Ruu etsi toooosi kauan. Se tuli jo useamman kerran etualalle tarkistamaan minun sijainnin, mutta jatkoi itsenäisesti töitä. Ruudussa oli jäljellä vasemmalla aika edessä yksi, oikealla "suon" reunassa toinen kauimmaisista ja suon etureunassa yksi. Pimeäkin alkoi jo saapua, en paljoa nähnyt koko koiraa. Aikaa tosiaan kului ja päätin sitten edetä ruutuun aina kun Ruu oli kauempana etsimässä, olin henkisenä tukena. Olin tullut n. 10m, kun se löysi sen suon etureunassa olleen damin. Hyvä! Hirmuiset kehut ja samalla huomaan, että koiran turkin pintakarvat on kohmeessa! Aika lähteä kotiin.
Tiistaina toisella lähipellolla vähän linjaa, ajatuksena tehdä sokkolinjoja. Kun olin vienyt targetit, pohdin, onko mitään järkeä ennen kisoja ottaa useampi epäonnistunut linja ja lisätä koiran epävarmuutta? Vaikka tiedostin asian, niin silti tein treenin!? Tsäkällä vai osaamisella, Ruu teki yyber hyvin!
Eka linja oli jonkin laiseen myötätuuleen, targetti pellon ja metsän välisessä leveässä ja avarassa ojassa, näkyvillä siis vasta ihan reunalla. Lähetin n. 5m päästä ekan, se suoraan! Sitten kiersin vähän kauemmas, suora tämäkin ja kolmas taas kauempaa ja hyvin meni!
Sitten toinen linja, jonne lähetin viistosta. Kohde ison metsäsaarekkeen keskivaiheilla, targetti melko huonosti näkyvillä. Etäisyys n. 15m ekalla, toisella 25m, eli lyhyet nämäkin. Mutta niin suorat ja varmat!
Viimeisenä pellon reunassa, ei näkyvillä, häiriölinja oikealla, jonka Ruu kyllä bongasi heti. Lähetin n. 25-30m, pellon reuna ei ollut suora, joten siitä ei linja saanut apuja. Ruu meni niin varmasti, niin lujasti ja niin suoraan, että olin ihan monttu auki?!? Kaksi viimeistä lähetystä aina kauempaa, nekin hyvät! Oli kyllä upeaa katseltavaa pienen työskentely. Pohdin vain, että jos eka linja menee täsmälleen oikein, kannattaako niitä loppuja edes haetuttaa? Nyt ainakin vaikutti siltä, että Ruun linjan suoruuteen vaikuttaa sen tekemät meno- ja palautusjäljet. Hmm...
Loppuviikko otetaan iisisti, lepäillen ja lenkkeillen. Tänään tein pienen hakuruudun aamulla, kun menin vähän myöhempään töihin. Tarkoitus vahvistaa uskoa omaan tekemiseen, mutta jostain syystä helposta ruudusta tulikin jotenkin haastava. Kuusi damia, alue aika pieni, maasto kyllä siinä mielessä vaikea, että oli paljon puskaa ja korkeaa heinää ja puita jne. Tuuli aika olematon, taas. Kolme tuli hyvin, viidettä etsittiin jonkin aikaa ja sen jälkeen tuli totaalinen nukahdus. Ruu ei lähtenyt enää uusille alueille, pyöri vain etualalla siinä oikealla. Koko ajan samalla pienellä alueella, ihan kuin olisi lopettanut hommat kokonaan. Otin pillillä luokse ja aika napakasti herättelin pentua ja lähetin matkaan kohti puuttuvia dameja. Kahdessa minuutissa sain toisen kauimmaisen käteeni. Kun vain viitsisi tehdä hommia. Hmm..........pakko ottaa huomenna varmaan tosi helpossa maastossa pieni hakuruutu, jossa paljon dameja. Itseluottamusta! Hmm.......jonkun pitäisi estää mua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti