sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Taitava oppilas, valaistunut ohjaaja

Viikko sitten lauantaina otimme Ruun kanssa osaa nome-koulutukseen Hollolassa. Pahoittelen, että koulutuksen päivittäminen blogiin on kestänyt, aikataulu kiireitä. Treenattukin jo ollaan, ne päivittelen taas kunhan ehdin. Mutta nyt koulutukseen, pitkä postaus, mutta niin paljon hyvää asiaa!

Kouluttajina toimi Tineke Antonisse-Zidja (Hollanista) ja Anke Bogaerts, (Saksa/Hollannista). Olen viime vuonna osallistunut Tineken koulutukseen kuunteluoppilaana ja silloin tykkäsin kyllä erittäin paljon koulutuksesta ja olen treenannut aika lailla niiden neuvojen mukaisesti. Nyt pääsin mukaan koiran kanssa ja hitsit, että oli HYVÄ koulutus! En osannut kuvitellakaan, miten paljon omia silmiä avaa, kun kokeneet ja taitavat kouluttajat seuraavat ja kommentoivat minun ja Ruun työskentelyä. Ja siihen päälle monet hyvät neuvot ja vinkit, treeni-ideat ja pohdinnan alle joutuneet asiat. Voi vitsit! Ohjaaja leijuu jossain korkealla fiiliksissä, siis NIIN hyvä oli lauantai! Mahdollisuus olisi ollut osallistua myös sunnuntaina mukaan...nyt melkeimpä harmittaa...

Mutta sitten niihin oppeihin

Aamupäivän olimme Tineken opissa. Tehtiin ihan yksinkertaisia markkeerauksia pellolla. Paljon tuli samoja asioita, kuin edellisessä koulutuksessa, mutta niitä on aina hyvä kerrata. Tuuliolosuhteita en kirjaa tänne nyt sen tarkemmin, koska ne olen kirjannut edellisestä koulutuksesta. Täytyy kaivella ainakin se Tineken edellisen koulutuksen postaukset vanhasta blogista tänne. Kullan arvoisia neuvoja!

- Aina pitäisi huomioida tuuli, kun menet treenaamaan. Siis ihan AINA! Itse olen jo vähän laistanut tuulen huomioimisesta, mutta nyt jatkossa on skarpattava. Täytyy miettiä tuulen suunta ja sen jälkeen miettiä mitä haluan treenata ja miten koira kyseisistä tuuliolosuhteista selviytyy! Tarkkaile koiraa!

- Markkeerauksissa ei hyväksytä metsästämistä, koiralle tulee siitä nopeasti tapa.

- Alkuvaiheessa valkoinen dami lisää onnistumista, nenän lisäksi koira oppii käyttämään silmiään.

- "Tyhmältä" koiralta, joka juoksee juoksee juoksee vain käyttämättä päätään tai nenäänsä, voi ottaa damin pois ns. nenän edestä. Tämän voi tehdä toiseenkin kertaan.

- Odota ainakin 5s ennen koiran lähettämistä markkeeraukselle, jotta koira ehtii paikantaa heiton. 

- Vinkumisesta muutama sana: koiran tulee tiedostaa vinkuminen. Koira, joka ei tiedä vinkuvansa, niin tässä tapauksessa ei ole keinoja saada sitä lopettamaan. Koira ei silloin ymmärrä, mistä sitä kielletään. Jos komennuksella saat koiran lopettamaan vinkumisen, se tiedostaa asian. Näytä koiralle dami, että sinulla/ohjaajallakin on kiva dami. Menkää koiran kanssa kauemmaksi suorittavista koirakoista (mieluummin ensin yksi suorittava koirakko), anna koiran katsoa vähän aikaa ja palkitse ennen vinkumista. Pikkuhiljaa aikaa pidennetään ja etäisyyttä lyhennetään ja mukaan useampia koirakoita.

Ennen kuin tehtiin markkeerauksia, Tineke kirjoitti ylös jokaisen ohjaajan ajatuksen siitä, millaisena markkeerajana omaa koiraansa pitää. Ja heittojen jälkeen piti kertoa, miten koira tehtävän suoritti. Pelkkä hyvin/huonosti, ei riittäisi vastaukseksi. Minähän olen aina sanonut, että Ruu on huono markkeeraaja. Nyt vastasin, että keskittyessään se markkeeraa hyvin, mutta ei aina. Teimme ihan yksöismarkkeerauksia, etäisyys aika lyhyt ja helpoin tuuliolosuhde, eli sivutuuli ja heitto vastatuuleen. Tehtiin valkoisilla dameilla.

Ruu suoritti markkeeraukset hyvin, minusta se käytti tuulta apuna, mutta Tineke sanoi, että Ruu tiesi tarkalleen missä dami on, eli Ruu mittasi etäisyyttä! Ajattelin ensin itse, että menipäs tsäkällä, mutta läpi koulutusosuuden Ruu toisti saman! Hitto! En tunne koiraani...tai en osaa katsoa sen työskentelyä oikein.

- Sivutuulissa heitto ensin vastatuuleen ja vasta kun koira osaa käyttää tuulta hyväksi ja oppii riippumattomaksi heittäjän avusta, heitetään myötätuuleen. Sivutuulien jälkeen vaikeutetaan, ensin vastatuuleen ja vasta viimeiseksi myötätuuleen.

- Vastatuuleen koira saa hieman metsästää ja käyttää tuulta apunaan damin löytämiseksi. Koira, joka tietää etäisyyden menee hyvin lähelle damia ja metsästää muutaman sivuliikkeen turvin.

- Myötätuulessa koiran tulee ylittää dami ja kääntyä tuulta kohti ja metsästää dami ylös.

- Jos koira ei osaa käyttää tuulta eikä tiedä etäisyyttä, tehdään pelkästään sivutuuleen ja harjoitellaan!

- Koirat tarvitsevat "aivojen" treenaamista! Treenaa erilaisiin tuuliin ja erilaisilla etäisyyksillä! Ei pelkästään matkaa kasvattaen, välillä lyhyitäkin heittoja!

Ruu suoriutui vastatuulesta todella hienosti!!! Se Tineken sanojen mukaan "käytti aivojaan", tiesi etäisyyden ja tuulta apuna käyttäen metsästi damin ylös. Hieno pieni! (tässä kohtaa ohjaajakin on jo aika vakuuttunut/hämmentynyt/haltioitunut/jne. koiransa työskentelystä, ehkä kaikki ei menekään pelkästään tsäkällä...)

Myötätuuleenkin Ruun suoritus oli upea. Pikkumusta tiesi jälleen etäisyyden ja meni riittävän kauas, kääntyi tuulta päin ja pienen oikealle koukkaisun jälkeen palasi vasemmalle ja metsästi damin ylös. Hieno!!!

RUULLE LISÄÄ VASTA- JA MYÖTÄTUULI HARJOITUKSIA! + muut suunnat

- Edistyneemmälle koiralle tehdään kolmois markkeerauksia, joissa yksi dami jää tarkoituksella "unohduksiin", jonne sitten voi ohjata/harjoitella ohjaamaan koiran.

- Kaksoismarkkeeraukset aloitetaan 180 asteen kulmalla, avustaja ottaa ekan heiton koiralta salaa ylös siltä varalta, että koira varastaakin ensimmäiselle heitolle. Näin ei tarvitse kieltää koiraa, kun se tekee virheen, se vain oppii, ettei saa palkintoa väärästä toiminnasta.

- Jos koiraa kieltää/korjaa, koiran tulee tietää mistä sitä korjataan!

Iltapäivällä jatkoimme sitten Anken opeissa ja hän oli kyllä yhtä loistava kouluttaja kuin Tinekekin! Paljon ajatuksia, paljon pohdittavia juttuja.

Aloitettiin haulla sekä pillikäskyillä ja niiden erottelulla.

On kolmen laista hakua/etsintää:
  1. Ohjaaja tietää tarkasti damin sijainnin (hakualue pieni, lähipilli)
  2. Ohjaaja tietää suurin piirtein alueen (alue keskipieni/"suuri")
  3. Ohjaaja ei tiedä tarkkaa sijaintia (alue suuri, "etsi sieltä jostain")
Me olemme käyttäneet näistä vain ensimmäistä ja viimeistä menetelmää, mutta on hyvä ajatus opettaa koiralle myös tuo kakkos kohta, jossa alue on selvästi tiedossa, mutta jossa ei saa lähteä laajaan hakuun. Siihen kannattaa ottaa oma käskynsä ja jopa oma lähetystapa. 

Sitten niihin pillikäskyihin. Tehtiin erotteluharjoitus, joka samalla testaa sen, miten hyvin koira osaa käskyt. Koira istuu paikoillaan ja sen ympäri kierretään samalla "piilottaen" yhtä pientä damia, eli tehdään hajujälkiä koiran ympärille. Tullaan koiran luota pois ja annetaan lähietsintä käsky. Tällä harjoituksella koira oppii käskyn ja etsimään ns. ympyrällä. Dami laitetaan alkuun niin, että tuuli tuo koiralle hajun siitä helposti. Vaikeutetaan asteittain.

Kun koira osaa edellisen harjoituksen, tehdään sama, mutta kolmannella toistolla ei jätetä damia, mutta annetaan pillikäsky. Hetken etsittyään kutsutaan koira luoksetulopillillä pois. Palkataan! Luoksetulokäskyn tulee tulla ennen kuin koira alkaa kyselemään ja epäröimään. Jos näin käy, on lähietsinä vielä liian epävarmaa. Seuraavassa toistossa dami on taas piilotettu ja koira saa etsiä sen.

Kolmannessa vaiheessa, kun koira on kutsuttu pois, se lähetetään takaisin "linjana", mutta pyydetäänkin koira istumaan pillillä. Koiran tulee malttaa istua riittävän kauan, 20-30s, jotta se oikeasti malttaa ja keskittyy. Avustaja laittaa salaa damin paikoilleen ja tämän jälkeen annetaan lähipillikäsky.

Ruulle tehtiin pelkästään lähipillitys. Se reagoi siihen hyvin, hieman harhautui alueelta (häiriö hajuja oli jo tosi paljon), palasi alueelle, mutta vähän Anke joutui avittamaan damin löytymisessä. Eli me jatkamme pelkästään lähietsinnällä, ei vielä luoksetuloa!

- Koiran tulisi pystyä helposti erottamaan eri pillikäskyt. Käskyjen tulee olla riittävän selkeät.
- Luoksepillitys ilman käsiapua. Koiran on osattava reagoida pelkkään pilliinkin.
- Alkuvaiheessa pillitetään lähietsintää paljon, vähitellen vähennetään.
- Metsästävälle koiralle opetetaan pieni ympyrä, jotta se oppii etsimään myös pienemmältä alueelta.
- Jos koira ei reagoi luoksetulokäskyyn käydään nätisti sanomassa "mur" ja heti koiran reagoidessa kutsuttava iloisesti ja annetaan esim. dami palkaksi.

Ruun kohdalla pohdin tuota pillikäskyä ja käsimerkkejä, että mun on varmaankin otettava pysäytys käskystäkin käsimerkki kokonaan pois. Ehkäpä Pikkumusta alkaa reagoimaan paremmin pilliin, kun se tarkoittaa oikeasti sitä pysähdystä ja istumista. Tästä tuli hyvää ajatusta...niitä ahaa-elämyksiä! =)

Seuraavaksi tehtiin harjoitus, jossa koiran tuli tehdä tehtäviä niin, että sen piti luopua jostain toisesta "häiriö"-tehtävästä. Teemana se, että koiran on tehtävä kuten ohjataan, ei niin kuin se itse luulee! Tänne en jaksa harjoitusta alkaa selittämään, täytyy kirjoittaa treeni puhtaaksi paperille.

Lopuksi mentiin takaisin pellolle ja tehtiin linja-treeniä. Anke käyttää myöskin valkoisia targetteja, joten niillä tehtiin tänäänkin. Oltiin sänkipellolla, märällä sellaisella. Targetti oli pellon reunassa, sinne linja viistosti pellon linjoihin nähden. Häiriötargetti vasemmalla ja Ruu sai kunnian aloittaa harjoituksen. Se suoriutui tehtävästä erittäin helposti, näitähän olemme tehneet. Epäilin sen taitoja, sillä linja tosiaan vaikutti minusta vaikeammalta, kuin mitä se olikaan. Ensimmäiseen lähetykseen sai itse valita etäisyyden, joten pelasin varman päälle ja mentiin n. 30-40m päähän targetista. Toinen otettiin kauempaa, sekin meni helposti. Kolmas vielä Anken vaatimuksesta ja lähetys niin, että Ruu joutui ohittamaan muut koirakot, joita oli molemmin puolin sekä sen häiriötargetin. Linja meni ihan viiva suoraan! Tällä Anke halusi minulle osoittaa, että koira osaa jo nämä, nyt pitäisi mennä harjoituksissa eteenpäin! =)

- Myötätuuli on linjaan helpoin. Vastatuuleen herkästi lähtee metsästämään, sivutuulessa voi ajautua loivemmin vinoon tuulen alapuolelle hajua hakeakseen.
- Sokkolähetyksiä myötätuuleen!
- Koiran rintamasuunnan tulisi olla huolellisesti kohteeseen päin. Koira voi istua tai seisoa, mutta rintamasuunnan tulee olla hyvä!
- Jos kiellät koiraa menemästä häiriömarkkeeraukselle, on koiran kestettävä kielto. Muuten koira voi pitää sitä aina kiellettynä, eikä sitten tehtävän tullen menekään sinne. Voit mieluummin sanoa koiralle "jätä" tai "myöhemmin" EI-sanan sijasta.

-> kaksi targettia - kun koiran katse ei enää seilaa -> eteenpäin
-> targetti hieman vinoon, vaikeampi nähdä "mama never lies"
-> kaksi häiriö targettia, oikea vinoon, "mama never lies", kun katse ei seilaa
-> oikea targetti kauemmas ja kauemmas
-> enemmän häiriötä ja koira osaa mennä jo todella kauas
-> kun eteenmeno varma - > ohjauksia sivusuuntiin

- Linja työskentelyssä LUOTTAMUS on äärimmäisen tärkeä ja ratkaiseva asia!

Kokonaisuudessaan en voi olla hehkuttamatta koulutuksen antia. Mieletöntä! Täällä niin leijutaan fiiliksissä!!!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti