Käppäiltiin lähipellolle koko sakki, lukuunottamatta kissoja. =) Aki tuli heittämään meille dameja, joten saatiin kunnolla harjoitella markkeerauksia.
Ekaksi halusin tehdä paikassa, jossa on vähän korkeampi heinä ja matkalla parin ojan ylitystä. Ojissa kasvoi matalaa puskaa lisävaikeutena. Tuuli tuli kuitenkin kivasti vasemmalta, joten toimi hyvänä apuna! Jännäsin vain, että osaako Pikkumusta ylittää molemmat ojat. Ja osasihan se. Tiesi hyvin alueen damin alastuloon ja tuulta apuna käyttäen sai nopeat nostot. Tehtiin kaksi ekaa molempiin suuntiin ensin valkoisilla, sitten kaksivärisillä. Ykkösten jälkeen kaksoismarkkeeraus ja sekin meni oikeastaa helposti! Lopuksi vielä pidensin matkaa, ykköset punaisilla dameilla molempiin suuntiin. Ja matkaa oli...80-100m kieppeillä!
Seuraavaksi harjoiteltiin linjamarkkeerausta. Ei olla tehty vielä koskaan aikaisemmin ja vähän olin itsekin kysymysmerkkinä, että mitenkäs sitä nyt aletaan opettamaankaan. Matkaa lyhennettiin niin, että kauimmainen dami tuli 20-25m päähän ja lyhyempi siihen max 10m päähän. Tineken koulutuksesta en löytänyt mainintaa miten tätä lähtisi opettamaan, ainoastaan se, että avustaja auttaa kauimmaiselle damille ja kokeissa jos tietää koiralla olevan vaikeuksia niin käyttää sitten ohjausta. Kysyin vielä Marikalta ja hän muisteli, että alkuun opetetaan pikkuisen V:muotoon ja siitä lähetään kulmaa kaventamaan suoraksi linjamarkkeeraukseksi. Järkeenkäypää ja sillä periaatteella nyt yritettiin tehdä. V-aurasta tuli vain heti aika kapea, mutta läpi harjoituksen Ruu ei epäillyt hetkeäkään hakea toista damia. Kertaakaan se ei erehtynyt menemään samalle damille. Kauimmainen heitettiin ensin, se kaksivärinen, lähimmäinen heitettiin toisena ja se valkoinen helpottamassa tehtävää. Eka taisi mennä ihan niin kuin ajattelinkin, mutta sitten Ruu alkoi tarjoamaan sitä, että meneekin hakemaan sen kauimmaisen ensin. Ohjasin sitä parilla lähetyksellä lähimmäiselle, mutta siitä huolimatta kaksi viimeistä harjoitusta se veti kauimmaiselle ensin. Ja kuitenkin ihan helposti pysähtyi ja poimi sen lähemmänkin seuraavaksi kyytiin. Tästä voisi kyllä nyt ehkä jutella jonkun kanssa.....ennen kuin alkaa säätämään itse enempää....
Viimeiseksi vielä pitkä linja pellon reunassa, targetti paikallaan mutta ei todellakaan näkyvissä. Paikka kuitenkin "tuttu", joten uskalsin lähettää tosi kaukaa. Ensin kuitenkin häiriöheitto vastakkaiseen suuntaan linjan kanssa. Sanoin taas "muista" ja sitten lähetys linjalle. Hieno oli! Markkeerauksen Ruu jätti himpan lyhkäiseksi, mutta löysi sen pian. Toisella kertaa häiriömarkkeeraus linjan kanssa samaan suuntaan, mutta Ruulla ei ongelmia tuottanut käydä ensin linjan päässä hakemassa dami ja sen jälkeen poimia markkeeraus kyytiin. Nämä heitot tehtiin vihreillä dameilla ja jälkimmäinen näkyi metsätaustaa vasten aikas huonosti. Silti Pikkumusta oli kartalla damin sijainnista, hieman taisi taas jäädä lyhkäiseksi ja tuuli tuli takaa, mutta silti dami nousi nopeasti. Tosi tosi hieno!
Kautta linjain Ruu markkeerasi hyvin ja käyttää tuulta hienosti apuna. Tuli niin hyvä mieli, ehkä se kuitenkin on oppinut jotain ja ehkä minä olen osannut opettaa sille jotain! =) Ja vaikka jotkut markkeeraukset eivät osuneet täysin kohdilleen niin Ruu ei lähtenyt laajentamaan hullun lailla, tiesi mistä etsiä ja teki sen rauhallisesti. Kuinka paljon sitten todella lämmin ja aurinkoinen sää vaikutti siihen, ettei jaksa kaahata ylimääräistä? Juoksujakin tuo tekee...alkavat lähiaikoina.
Ainoat kauneusvirheet oli huonot otteet joistakin dameista. Lähinnä noista kovista ja liukkaista kaksivärisistä, eli palautuksen aikana näkyi muutamia haparointeja (damit tippuivat!) tai sitten otetta piti korjailla matkan varrella. Läähätyskin oli kova, joten senkin puoleen oli välillä väljä suu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti