Käyttökatkosta huolimatta on
treenattu, koostan nyt viimeisimmät treenit kolmen viikon
ajalta. Ainakin sen mitä niistä muistan.
Nomessa on treenattu lähinnä linjaa/ohjausta pellolla.
Ekat treenit kotipuolen pellolla, jonne
vein kolme targettia ”kolmion” kulmiin. Sivusuunnat lyhyet,
15-20m. Ensin lähetin vasemmalle ihan perus suoran linjan,
muistuttaakseni homman jutun. Tosi hyvä! Sitten yksi eteenlähetys
kauimmaiselle targetille, oikein hyvä! Tämän jälkeen jätin Ruun
istumaan keskelle ja tehtiin yhdet molempiin sivuihin, peruuttelin
lähettämään 5-10m etäisyydeltä. Meni erittäin hienosti!!!
Sitten peruutin vähän kauemmas ja lähetin taas eteen, mutta tein
pysäytyksen sivutargettien kohdalle, palkkasin pallolla. Sama
uudestaan, mutta lähetin oikealle. Ja Ruu meni NIIN hienosti! Sama
vasemmalle, yhtä hieno! Sitten lähetin suoraan eteen ja Ruu ohitti
hyvin stoppikohdan ja sivutargetit, eteni vauhdilla kärkeen ja
sieltä dami!
Sitten tuli ohjaajalle äärimmäinen
moka. Olin laittavivani kolme damia tälle kauimmaiselle targetille,
joten lähetin Ruun vielä kerran ja peruuteltiin taas kauemmas,
jolloin matkaa alkoi olla jo lähelle ainakin sitä sataa metriä. Ja
Pikkumusta menee hienosti perille asti, minä pillitän ja Ruu
etsii...ja etsii...ja etsii... Harhautuu vähän laajemmalle, palaa
nopeasti takaisin ja minä jatkan pillittämistä ja koira etsimistä.
Vähän Ruu nosti jo päätä ja kyseli homman nimeä, ja minä vaan
pillitän. Ruu etsii ja ajautuu taas oikealle alueelta. Pysäytän
(Ruu stoppasi upeasti!) ja lähetän takaisin alueelle, jonne Ruu
palaa kuuliaisesti. Siis niin hieno! Ei löydä damia ja aikoo tulla
suoraan takaisin, joten pysäytän sen taas (ja taas Ruu pysähtyi
tottelevaisesti!). Kävelen paikan päälle aavistellen pahaa,
palkkaan ja kehun Ruuppaa rauhallisesti. EI DAMIA!!!! *keletanattu!!*
Pudotan salaa yhden, kehun samalla kun kävelen 20-30m päähän ja
lähetän Ruun taakse. Lähti toisella käskyllä hienosti suoraan
taakse ja löysi nyt sen damin. Voi voi voi...mikä moka
itseltäni...ilmankos sinne vasemmalle targetille riitti kolme damia
laitettavaksi alkuperäisen suunnitellun kahden sijaan...voi voi
voi...
Ai niin, ennen linjoja olin tehnyt
hakuruudun erittäin korkeakasvuiseen ja tiheään pöpelikköön, jossa
ylitettävänä helppo oja, mutta selvä oja kuitenkin. Ruu oli
hakenut täältä kaksi damia, toisen kauimmaisista ja yhden
keskeltä. Jatkoimme linjojen jälkeen siis hakua. Homma sujui vähän
takkuisesti, Ruu oli selvästi väsynyt...oli aika lämmin sääkin
ja maasto siis aika vaikea. Se toi toisen etummaisista, harhautui
vähän alueelta, mutta jatkoi etsimistä, harhautui uudelleen, mutta
jatkoi etsimistä ja löysi lopulta toisen etummaisen. Halusin sen
kuitenkin löytävän vielä yhden ojan toiselta puolelta, joten
jatkettiin. Ruu harhautui useasti helppoon maastoon, joka reunusti
hakuruutua edestä...tavallaan minun takana. Suullisesti en lähtenyt ohjaamaan, henkistä
tukea annoin ja jouduin lopulta kävelemään melko lähelle ojaa,
ennen kuin dami löytyi. Tästä opin, että maastoa ei tehdä super
vaikeaksi samaan aikaan kun alat opettamaan koiralle isompaa
hakualuetta. =P
---
Toiset treenit vedettiin samaisella
pellolla, linjaa ja ohjausta silloinkin. Tiivistettynä ahnehdin
sivusuuntien matkassa, Ruu ajautuu vielä helposti eteenpäin sen
sijaan, että lähtisi suoraan sivusuuntaan. Vasen hahmottui tänään
paremmin. Lisäksi oli vaikeuksia totella pysäytys käskyä lähellä
targettia, josta se on saanut pari damia jo poimia. Vaikea tehtävä,
mutta kyllä se lähti sujumaan.
Tehtiin myös eteen lähetyksiä niin,
että targetti on sopivasti kumpareen takana piilossa ja Ruu näkee
sen edetessään muutaman askeleen eteenpäin. Ruu ajautui inasen
oikean kautta, mutta en nyt puuttunut siihen... Välissä tehtiin siis nuo ensiksi kerrotut kuviot ja niiden jälkeen lähetin Ruun vielä tälle kumpareen
takana olleelle targetille, sinne jäi kaksi damia. Lähetin
kokeilumielessä tosi kaukaa, Ruu joutui juoksemaan peltoa ylämäkeen
pitkästi, kunnes näki targetin. Nämä ei viivasuoria olleet, mutta
ei kyllä pahasti kierojakaan. Eteni haluttuun suuntaan koko ajan, itseasiassa oikein hyvä!
---
Viime viikolla treenattiin Marin ja
Saran kanssa ankeriaksessa, jälleen ohjausta sekä lisänä
markkeerausta. Ohjaus samalla kuviolla kuin ekoissa treeneissä,
mutta homma meni heti alkuun puihin, kun Ruu otti linjan selkeästi oikean
kaaren kautta. Miksi?! Opetusvirhe mitä todennäköisimmin, se on
selvä, mutta silti miksi ja mitä sille pitää tehdä? Kun
toisinaan menee viiva suoraan ja sitten toisinaan taas ei. Ehkä
omassa päässäkin on epäselvyyttä siitä, mitä haluan koiralta
vaatia ja mihin tulisi pyrkiä? Alkuun oli siis hankaluuksia, tuli
paineistumista, mutta onneksi pystyin kuitenkin lähettämään
koiran pienen odottelun jälkeen. Helpotin ja mentiin lähemmäksi,
joten saatiin linjakin suoremmaksi. Toistojen jälkeen heinään oli
muodostunut jo helppo ”polku”, joten etäisyyttä pystyi
kasvattamaan ja luomaan sitä suoran linjan uskoa. Sivusuunnissakin
vähän takkuilua, Ruu karkaa eteenpäin. Ei edelleenkään ihme,
lisää treeniä vaan. Helpotin ja menin lähettämään ihan
läheltä, alkoi toimia. Oikea toimi nyt puolestaan paremmin.
Saatiin hyvää treeniä
pillikuuliaisuuteen, kun stoppailin välillä ja lähetin
sivusuuntiin. Lisäksi tehtiin niin, että Mari laittoi linjalle
salaa damin, minä stoppasin ja Ruun olisi lähietsintäpillityksellä
pitänyt etsiä se. Vaan Pikkumusta oli ihan hoomoilasena, ei
ymmärtänyt sitten mitenkään mitä siltä halusin. Lähti vain
tulemaan eteenpäin. Tätä ekaa jankattiin kyllä melkoisesti,
jouduin menemään hirmu lähelle, mutta kun Ruu sen nenän sitten
lopulta laski ja poimi sieltä damin, taisi jokin ajatus syttyä! =)
Toinen yritys onnistuikin jo todella hienosti! Näitä lisää!
Viimeisenä vielä pitkä suora linja kaikkien stoppikohtien ohi, ei
mitään ongelima!
Ruu sai seuraavaksi huilata ja katsella
Saran työskentelyä, jonka jälkeen Ruullekin vielä muutamat
markkeeraukset. Näkee, että näissä on taukoa alla. Keskittyminen
ei ollut ihan kohdillaan. Vasemmalta tuleva reipas tuuli toi myös
jotain häiriö hajuja, jotka sotki kyllä Ruun ajatuksia aika
pahasti. Hukkasi totaalisesti parit heitot kaksoismarkkeerauksissa.
Aijai...
----
Eilen mentiin lähipellolle, jossa ei
olla Ruun kanssa käyty varmaan koskaan. Saimme seuraksi ja avuksi
Tiinan koirineen. Ruulle linjaa ja markkeerauksia. Linjat laitoin lähelle pellon reunaa helpottaakseni tehtävää. Sijoituimme itse
linjojen väliin pellon reunaan ja Tiina heitti meitä vastapäätä
dameja. Ruu sai ensin hakea yhden vasemmalta, joka löytyi kyllä
vähän kaahottaen ja hakien. Samaan suuntaan uusi heitto, mutta nyt
lähetinkin linjalle vastakkaiseen suuntaan. Ja Ruu lähti upeasti,
etäisyyttä lähelle 100m ja eteni suoraan ja lujaa. Ei epäröinyt
yhtään. Targettikin näkyi, jos vain katsoi. Tehtiin myös heittoja
linjan kanssa samaan suuntaan, mutta kertaakaan ei Ruu yrittänytkään
varastaa markkeeraukselle. Tällä periaatteella työstettiin siis.
Välillä markkeeraukset löytyivät tosi hienosti, välillä Ruu
hukkasi ne kokonaan. Onneksi kuitenkin vain muutama jäi kokonaan
siis löytymättä, sillä en antanut sen saada palkintoa niin
laajalla haulla
Vasemmalla oleva targetti näkyi paljon
huonommin, käytännössä ei lainkaan. Sen sijaan 20m sivusuuntaan targetista
näkyi keppi, jossa roikkui keltasta nauhaa. Ruu eteni melkein
loppuun saakka suoraan, kunnes lähti kaartamaan häiriökeppiä
kohti. (Häiriökeppi ei ollut omalaittama, mutta en näköjään
ottanut sitä poiskaan.) Pysäytin, Ruu stoppasi hienosti. Lähetin
uudestaan taakse, mutta olisi pitänyt yrittää laittaa vasemmalle.
Ruu jatkoi siis kohti häiriökeppiä, pysäytin ja kun Ruu oli
pysähtymässä, se sai samaan aikaan oikean targetin näkyviinsä ja
meni suoraan sinne. Eli vähän säätöä, mutta ihan hyvin
kuunteli. Toinen linja oli viivasuora! Markkeeraukset löytyi tällä
suunnalla paremmin, oikein mallikkaasti.
Lopuksi vielä kolmas ja viimeinen linja oikealle ja
otin sen nyt vähän kauempaa, askeleita tuli 122, kun mittasin. Markkeerausheitto ensin, mutta lähetys linjalle. Ihan ensi hetket
Ruu oli hetken, että mitäs mitäs, mutta sitten se muisti ja keskittyi. Ja se veti linjan UPEASTI! Markkeeraus sen
sijaan jäi saamatta, joten piti se vielä uusia. Ruu kyllä juoksi
heiton vierestä useamman kerran, mutta kun tuuli ei osunut niin se
ei sitten osunut, enkä sallinut löytöä laajasta etsinnästä. Onkohan se muuten virhe? Pitäisikö se sallia? hmm.... Tehtiin siis heitto, lähetin linjalle, mutta stoppasin ja heitin
pienen damin palkaksi. Markkeeraus löytyi suoraan, hyvä!
Hieman noottia Ruun otteista. Aurinko
kyllä paistoi ja kovasti Ruuppaa hengästytti...liekö se osasyynä
huonoihin damiotteisiin tänään? Muuten oikein kivat treenit,
kiitos Tiina kauheasti heittoavusta!!!
Huilin jälkeen koirat pääsivät
vähän leikkimään. Tiinalla oli kamera matkassa ja tässä
muutamat kuvat. Kivasti tuli jengi toimeen, kunnes sitten lopussa
tuli jotain riitaa Ruun ja Pessin kanssa. Pikkumustan ensimmäinen
rähinä ja oli jännää huomata omassa koirassa uusia
luonteenpiirteitä. Vähän alakynteen se taisi kahakassa jäädä,
kun erotettiin koirat oli tilanne selvä ja koirat pystyivät
jatkamaan irrallaan. Mutta Ruun piti ensin kulkea ihan jalkojen
juuressa, se haki hirmuisesti minusta turvaa. Hellyttävää =).
Sitten kun kannustin sitä lähtemään leikkimään Piikan kanssa,
se eteni vähän matkaa, katseli missä Pessi menee ja päätti
palata takaisin. Voi pieni. =D Kyllä se sitten reipastui irtoamaan
Piikan perään ja Pessin lähestyessä Ruu vältteli ja rauhoitteli,
ei selvästikään halunnut vahingossakaan provosoida ja mieluummin
pyrki väistämään. Ihan fiksua toimintaa. Onneksi ei tainnut
kummallekaan osapuolelle tulla tikkauksia, ainakaan Ruuppasta en
niitä äkkiseltään löytänyt.
Tässä niitä kuvia! On mulla persoonallisen näköinen koira...ei voi muuta sanoa. =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti